Viljat

Viljelytoimenpiteiden vaikutus elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuteen
 

Toimenpiteet elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuden vähentämiseksi

Akryyliamidia voi muodostua elintarvikkeisiin niiden valmistuksen yhteydessä, kun tärkkelyspitoisia elintarvikkeita friteerataan, paistetaan uunissa tai rasvassa tai paahdetaan korkeissa lämpötiloissa (yli 120 °C). Suurimmat akryyliamidipitoisuudet on havaittu perunatuotteissa, kuten perunalastuissa tai ranskanperunoissa, viljatuotteissa, kuten näkkileivissä, kekseissä tai aamiaismuroissa ja kahvissa. Suurien käyttömääriensä vuoksi merkittävimmät akryyliamidin lähteet suomalaisten ravitsemuksessa ovat aikuisilla kahvi, tärkkelyspitoiset (peruna tai makaroni) laatikkoruoat sekä ruisleipä ja lapsilla laatikkoruoat, keksit, sipsit sekä muut paistetut perunat.

Terveydelliset haittavaikutukset

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut akryyliamidialtistuksen merkitystä kuluttajien terveyteen. Arvion mukaan elintarvikkeissa esiintyvä akryyliamidi saattaa lisätä kuluttajien riskiä sairastua syöpään. Ravinnon kautta saadun akryyliamidin yhteys ihmisten sairastumisiin on kuitenkin epäselvä eikä suoraa yhteyttä näiden välillä ole todettu. EFSAn johtopäätösten mukaan on kuitenkin tarpeen pyrkiä vähentämään altistumista akryyliamidille.

Sallittu enimmäismäärä elintarvikkeissa

Akryyliamidille ei ole ainakaan toistaiseksi asetettu lainsäädännöllisiä enimmäismääriä elintarvikkeissa. Komission niin kutsuttu akryyliamidiasetuksessa (EU) 2017/2158 elintarvikkeiden valmistajat velvoitetaan toteuttamaan akryyliamidipitoisuuksiin vaikuttavia vähentämistoimenpiteitä.

Vähentämistoimenpiteet maataloudelle

Asetuksen vähentämistoimenpiteet edellyttävät toimenpiteitä myös viljan viljelylle. Viljelyssä on pyrittävä ehkäisemään viljan kohonneita asparagiinipitoisuuksia seuraavin toimenpitein

on noudatettava lannoittamista koskevia hyviä maatalouskäytäntöjä, jotta varmistetaan erityisesti maaperän tasapainoinen rikkipitoisuus ja typen asianmukainen levittäminen

on noudatettava hyviä kasvinterveyskäytäntöjä, jotta varmistetaan hyvien kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltaminen sieni-infektioiden ehkäisemiseksi.

Hyvien maatalouskäytänteiden mukainen lannoittaminen perustuu pellon viljavuustutkimuksen tuloksiin. Viljakasvusto kuluttaa rikkiä 15-20 kg, eikä kasvuston käyttämää rikkiä voi korvata muuten kuin lannoittamalla. Siksi on tärkeää, että rikkilannoituksesta huolehditaan. Lisätietoa rikkilannoituksesta

Viljapellon hyvät kasvinterveyskäytännöt muodostuvat useasta osa-alueesta, kuten esimerkiksi kasvuvuorotuksesta, pellon yleisestä kasvukunnosta huolehtimisesta sekä tarpeen mukaisesta kasvisuojelusta.

Lisätietoa akryyliamideista ja niiden saannista elintarvikkeista.