Raision sisäisen valvonnan perustan muodostavat konsernin arvot ja ohjeistukset.

Hallituksella on kokonaisvastuu taloudelliseen raportointiin ja riskienhallintaan liittyvien sisäisten valvonta- ja riskienhallintajärjestelmien järjestämisestä. Hallitus on nimittänyt tarkastusvaliokunnan, jonka tehtävänä on mm. varmistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa varten määritettyjä periaatteita noudatetaan. Toimitusjohtajalla on vastuu tehokkaan valvontaympäristön säilyttämisestä ja taloudelliseen raportointiin ja riskienhallintaan liittyvän sisäisen valvonnan toiminnasta.

Konsernin sisäinen valvonta on prosessi, johon osallistuvat hallitus, hallituksen tarkastusvaliokunta, johto ja koko henkilöstö. Sisäinen valvonta ei siten ole erillinen organisaatio, vaan osa konsernin kaikkea toimintaa.

Oikea taloudellinen raportointi merkitsee sisäisen valvonnan kannalta sitä, että tilinpäätökset antavat oikean kuvan konsernin toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Raision taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin periaattein kaikissa konserniyhtiöissä. Niin sisäisessä kuin ulkoisessa raportoinnissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS).

Taloudellisen raportoinnin luotettavuuden edellytyksenä on prosessien asianmukainen valvonta. Konsernin taloudellista raportointia koordinoi konsernin taloushallinto, joka vastaa taloudellisen raportointiprosessin ja siihen liittyvien valvontajärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Konsernin taloushallinto ja liiketoimintojen controllerit vastaavat valvonnan käytännön toteuttamisesta.

Taloudellisen raportoinnin valvonta pohjautuu konsernin määrittelemiin raportoinnin periaatteisiin ja ohjeistuksiin. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin taloushallintoon, joka myös valvoo standardien ja ohjeiden noudattamista. Raportointiprosessin samoin kuin budjetointi- ja ennustamisprosessin määrittämisestä ja keskitetystä ylläpitämisestä vastaa konsernin taloushallinto. Käytössä on yhdenmukainen raportointijärjestelmä ja samoja periaatteita sovelletaan koko konsernissa. 

Keskeisin ohjauksen ja valvonnan väline on konsernin kuukausittainen talous- ja ennusteraportointiprosessi, jossa analysoidaan liiketoimintayksikköjen tuloksia ja poikkeamia ennusteisiin sekä edellisen vuoden tuloksiin. Konsernin ja liiketoimintayksikköjen tulosta ja muita tunnuslukuja seurataan konsernin johtoryhmän säännöllisillä kokouksilla, joilla varmistetaan toiminnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta sekä myös sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi liiketoimintayksiköt seuraavat liiketoimintansa myynnin ja tuloksen kehitystä tätä tiheämmällä frekvenssillä.

Raisio on määrittänyt merkittävimpien liiketoimintojen osalta prosessinsa ja niihin liittyvät toiminnanohjausjärjestelmän tukemat valvontatoimenpiteet samoin kuin prosesseihin liittyvät muut valvontatoimenpiteet. Tietojärjestelmillä on sisäisen valvonnan kannalta tärkeä merkitys, koska useat valvontatoimenpiteet perustuvat tietotekniikkaan. Talousprosessiin liittyvät tiedonsiirrot on pyritty automatisoimaan mahdollisimman pitkälle ja automatisointia kehitetään edelleen. Järjestelmien ja tiedonsiirtoprosessien arviointiin on käytetty ulkopuolisia auditoijia. 

Riskien tunnistamisella ja niiden arvioinnilla on tärkeä merkitys sisäisen valvonnan onnistumiselle. Jotta konsernin toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta voidaan valvoa, on riskejä kyettävä hallitsemaan. Raision sisäisen valvonnan on annettava johdolle varmuus siitä, että laadittua riskienhallintapolitiikkaa noudatetaan.

Raision riskienhallintapolitiikassa on määritelty riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut.

Riskienhallinnan keskeisiä tavoitteita ovat strategian kannalta olennaisten riskien tunnistaminen ja arvioiminen sekä niiden pienentäminen. Keskeistä on myös liiketoimintamahdollisuuksienhyödyntäminen, liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen, riskienhallinnan merkityksen korostaminen koko konsernissa, riskienhallinnan liittäminen osaksi jokaisen työntekijän päivittäistä työtä sekä varmistaa turvalliset tuotteet ja toimintatavat.

Riskipolitiikassa määriteltyjen riskikategorioiden päävastuut on jaettu konsernin johtoryhmän jäsenille. Johtoryhmän jäsenten vastuulla on oman vastuualueensa riskienhallintatoimenpiteiden toteutuminen ja niiden riittävyyden arviointi. Jäsenten velvollisuutena on tiedottaa muita johtoryhmän jäseniä vastuualueensa keskeisimmistä riskiskenaarioista. Konsernin johtoryhmän vastuulla on myös konsernitason riskienhallinnan koordinointi, seuranta ja kehitys. Johtoryhmä tunnistaa ja raportoi koko konsernin keskeisimmät riskiskenaariot ja niiden riskienhallintatoimenpiteet tarkastusvaliokunnalle. Konsernin hallitus hyväksyy riskipolitiikan.

Käytännön riskienhallintatyötä toteutetaan riskipolitiikan ja sitä täydentävien riskienhallinnan ohjeistusten mukaisesti. Kriisitilanteissa toimimiseen sekä kriisiviestintään on valmistauduttu konsernitasolla. Konsernin talousjohtajan organisaatiossa on päävastuu konsernin vakuutusohjelmista ja niitä hoidetaan yhteistyössä ulkopuolisen vakuutusmeklarin kanssa. Vakuutusten kattavuutta arvioidaan vuosittain vakuutusmeklarin ammattitaitoa hyödyntäen ja riskikartoitusten yhteydessä.

Pääsääntöisesti sisäisen tarkastuksen tehtävät on Raisiossa katsottu tarkoituksenmukaiseksi antaa konsernin taloushallinnolle ja liiketoimintojen controllereille, jotka raportoivat konsernin talousjohtajalle riskienhallintaan sekä sisäiseen valvontaan ja tarkastukseen liittyvissä asioissa. Sisäisen valvonnan havainnoista ja liiketoiminnan riskeistä raportoidaan hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle osana kuukausittaista taloudellista raportointia.

Sisäisten kontrollien toimivuuden tarkastaminen on sisällytetty vuosittaiseen tilintarkastukseen. Tarvittaessa konserni ostaa myös erikseen määriteltyihin kohteisiin sisäisen tarkastuksen palvelua konsernin ulkopuolelta. Kun konserni käyttää ulkopuolelta ostettua sisäisen tarkastuksen palvelua, tämä raportoi suoraan hallitukselle.

Yhtiön hallitus on vahvistanut konsernin sisäisen ohjeistuksen lähipiirin ja lähipiiritoimien tunnistamiseksi sekä periaatteet lähipiiritoimien seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Yhtiön taloushallinto ylläpitää luetteloa lähipiiriin kuuluvista osapuolista ja kerää näitä koskevat lähipiiritapahtumatiedot kerran vuodessa. Lähipiiriluettelo ei ole julkinen eikä sen tietoja luovuteta kolmansille osapuolille mahdollisia tiedon saantiin oikeutettuja viranomaistahoja ja tilintarkastajia lukuun ottamatta. 

Yhtiön sisäinen tarkastus käy läpi kerätyt tiedot ja raportoi niistä tilintarkastajille ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on seurata ja arvioida miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät vaatimukset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumisesta sekä markkinaehdoista. Mikäli lähipiiritoimi poikkeisi yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta tai sitä ei toteutettaisi muutoin kuin tavanomaisin kaupallisin ehdoin, tulee liiketoimi viedä hallituksen päätettäväksi. 

Yhtiö julkistaa sovellettavien lakien ja sääntöjen mukaisesti olennaiset lähipiiritoimet pörssitiedotteena. Yhtiö raportoi lähipiiritoimista vuosittain konsernitilinpäätöksen yhteydessä ja selostaa lähipiiritoimien periaatteet ja prosessit vuosittain annettavassa selvityksessä Yhtiön hallinto– ja ohjausjärjestelmästä.  

Yhtiöllä ei ole ollut tilikauden 2024 aikana olennaisia lähipiiritoimia, jotka olisivat poikenneet yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta tai joita ei olisi toteutettu muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin.

Lähipiirirekisterin tietosuojaseloste

Raisio-konsernissa on ollut vuodesta 2016 käytössä menettely ja kommunikaatiokanava, jolla konsernin palveluksessa oleva henkilö on voinut ilmoittaa häntä askarruttavista epäkohdista tai tekemistään huomioista riippumattoman kanavan kautta ja niin halutessaan myös nimettömänä.

Vuoden 2021 syksyllä yhtiö otti käyttöön Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937, ns. Whistleblower-direktiivin perusteella järjestelmän, jonka kautta ilmoituksen voi tehdä konsernin palveluksessa olevan henkilön lisäksi myös konsernin asiakas, yhteistyökumppani tai muu sidosryhmään kuuluva. Järjestelmän kautta voidaan ilmoittaa nimettömänä paitsi epäilyjä tai havaintoja väärinkäytöksistä, myös epäilyjä finanssimarkkinoita ja erityisesti arvopaperimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta (Markkinoiden väärinkäyttöasetus, 32 artikla; Arvopaperimarkkinalaki, 12 luku).

Lue lisää Raision whistleblowing-kanavasta