Päätavoitteet vuosille 2022–2025
- Oma tuotantomme on hiilineutraalia vuoden 2023 loppuun mennessä.
- Raportoimme Raision arvoketjun Scope 3 -hiilidioksidipäästöt vuodelta 2022 ja asetamme tavoitteet ja aikataulun päästöjen vähentämiseksi.
- Vähennämme ruoka- ja tuotantohävikkiä ja hyödynnämme tuotannon sivuvirtoja koko arvoketjussa.
Viittä vaille hiilineutraali
Yksi vastuullisuusohjelmamme keskeisistä tavoitteista on se, että oma tuotantomme on hiilineutraalia. Vuonna 2022 Raisio-konsernin käyttämästä energiasta hiilineutraalia oli 98 %.
Viimeinen puuttuva palasemme oman tuotannon muuttamisessa hiilineutraaliksi on Kauhavan tehdas, ja tavoitteemme on muuttaa tehdas hiilineutraaliksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Nokian mylly ja Raisionkaaren alue muutettiin hiilineutraaleiksi jo aiemmin.
Mitä on hiilineutraali tuotanto?
Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästö on nolla. Hiilineutraali energia on tuotettu ilman fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi bioenergia on hiilineutraalia, koska biomassa on elinkaarensa aikana sitonut hiilidioksidia saman verran, mitä sen polttamisesta syntyy. Jotta voimme puhua hiilineutraalista tuotannosta, kaiken käyttämämme sähkön, lämmön ja teollisuushöyryn on oltava hiilineutraalilla energialla tuotettua.
Viime vuosina toteutetut Raision omien tehtaiden bioenergiaratkaisut ovat osoittaneet arvokkuutensa energiahaasteiden keskellä:
- Nokian myllyllä otettiin kesällä 2021 käyttöön lämpölaitos, joka hyödyntää myllyn sivujakeita eli kauran kuorta lämmön ja höyryn tuotannossa. Lämpölaitos on jo lyhyessä ajassa osoittautunut hyväksi keinoksi varmistaa paitsi vastuullisen, myös kustannustehokkaan, energian saanti.
- Raisionkaaren tehdasalue on ollut hiilineutraali jo vuodesta 2018 lähtien: alueen lämpö ja höyry saadaan tehdasalueen omasta bioenergialaitoksesta.
Energiatehokkuudella turvaamme energian riittävyyttä
Energiatehokkuus on tärkeä osa Raisio-konsernin yritysvastuuohjelmaa, ja olemme vuodesta 2008 lähtien olleet mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa. Menossa on energiatehokkuussopimuksen toinen kausi, ja sen tavoitteena on vähentää energiankulutusta 7,5 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Vähennyksen vertailukohtana on vuoden 2015 taso.
Pohdimme jatkuvasti uusia keinoja tehostaa energian käyttöä ja säästää sähköä. Energiansäästönäkökulma on aina mukana laiteinvestoinneissa, sillä laitteiden kehittyessä ne usein myös vievät vähemmän energiaa.
Led-lamput käyttöön
Kiinteistö ja alue kerrallaan siirrymme led-lamppujen käyttöön niin sisä- kuin ulkotilojen valaisimissa. Esimerkiksi Raisionkaaren tehdasalueella Raisiossa jo yli 90 % ulkoalueiden valaisimista on vaihdettu led-valaisimiksi. Led-lamppujen vaihtoa jatketaan kaikissa konsernin kiinteistöissä ja kaikilla toimipaikkakunnilla myös vuonna 2023.
Perinteisiin lamppuihin verrattuna led-lamppujen sähkönkulutus on vain noin viidenneksen. Raisiolla tämä tarkoittaa, että kun vaihtotyömme on valmistunut vuoden 2023 aikana, säästämme vuosittain noin 37 000 kWh sähköä. Se vastaa noin neljän omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta.
Huonelämpötilat astetta alemmas
Talven 2022−2023 energiatalkoiden hengessä olemme pudottaneet myös toimistotilojen huonelämpötiloja. Rakennukset eivät ole samanlaisia keskenään, joten lämpötiloja säädetään rakennuskohtaisesti. Esimerkiksi pääkonttorissamme Raisiossa olemme laskeneet toimistojen huonelämpötilaa 1,5 asteella.
Huonelämpötilojen laskemisella arvioimme saavuttavamme vuosittain noin 45 000 kWh säästön kaukolämmön kulutusmäärässä. Se puolestaan vastaa noin viiden tavallisen kaukolämmitteisen omakotitalon vuosittaista kulutusta.
Tuotamme vähemmästä
entistä enemmän
Hävikkiä syntyy elintarvikeketjun kaikissa osissa, myös meidän tehtaillamme. Tehtaiden tuotannossa syntyy lisäksi niin sanottuja sivuvirtoja – materiaalia, jota ei tarvita itse tuotteessa, mutta jota voitaisiin hyödyntää jossain muualla.
Ensisijainen tavoitteemme on ennaltaehkäistä hävikkiä: haluamme parantaa prosesseja ja toimintatapoja niin, että hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän. Jos hävikkiä syntyy, tavoitteemme on, että myytäväksi kelpaamaton, mutta kuitenkin syömäkelpoinen ruoka päätyy takaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki puolestaan muuhun käyttöön.
Katso alta esimerkkejä siitä. miten olemme jo onnistuneet vähentämään ruoka-ja elintarvikehävikkiä ja tehostamaan sivuvirtojen käyttöä tuotannossamme:
Pehku saatiin energiakäyttöön
Nokian myllyn tuotantoprosessi muuttui alkuvuonna 2022 siten, ettei viljan esipuhdistuksesta syntyvä jae enää sopinut biokaasulaitoksella käsiteltäväksi biojätteeksi. Käynnistetyssä sivutuoteselvityksessä lähdettiin etsimään uusia käyttömahdollisuuksia viljan esipuhdistuksessa syntyvälle pehkulle.
Nyt jae pystytään hyödyntämään tehokkaasti: pehku myydään toisen teollisuudenalan yritykselle, joka käyttää sitä tuotantoprosessissaan tarvittavaan lämmittämiseen. Pehkun myyminen energiakäyttöön vähentää Nokian myllyn jätemääriä huomattavasti, ja vähennys näkyy myös koko Raisio-konsernin luvuissa: arviolta koko konsernin vuosittainen jätemäärä laskee lähes viidenneksen.
Lihaisaa umamin makua sivuvirroista
Keväällä 2022 sovimme Nordic Umami Companyn kanssa yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on selvittää Raision kasvipohjaisten sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuudet luonnollisen umamin valmistuksessa. Tavoitteena on palauttaa sivuvirroista syntyvät lopputuotteet takaisin Raision käyttöön.
Nordic Umami Company kehittää elintarviketeollisuuden sivuvirroista kestäviä makuinnovaatioita. Yhtiö keskittyy vegaanisiin umami-tuotteisiin, valmistaen kasvipohjaisista proteiineista puuttuvaa ”lihaisaa” makua. Nordic Umami Companyn kehittämä, umamia erilaisista kasvipohjaisista raaka-aineista tuottava teknologia perustuu luonnon omiin prosesseihin.
Aloitimme työn epäsuorien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi
Vuonna 2022 aloitimme työn arvoketjun päästöjen vähentämiseksi. Yhteistyössä Suomen Luonnonvarakeskuksen kanssa olemme laskeneet toimintaamme liittyvät epäsuorat hiilidioksidipäästöt eli Scope 3
-päästöt, jotka aiheutuvat päästölähteistä, jotka eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa.
Laskenta perustuu Greenhouse Gas (GHG) -protokollan Scope 3
-ohjeistukseen. Upstream-päästöihin luetaan epäsuorat päästöt ennen tuotteiden valmistumista ja downstream-päästöihin epäsuorat päästöt tuotteiden valmistumisen jälkeen.
Scope 3 -laskelmamme osoittaa, että elintarviketeollisuudelle tyypillisesti suurin osa Scope 3 -päästöistämme syntyy raaka-aineiden tuotannosta ja viljelystä. Pääraaka-aineemme eli viljojen osuus hiilidioksidipäästöjen kokonaisuudesta on lähes 70 %.
Laskelma vahvistaa näkemystämme siitä, että jatkossa meidän tulee tehdä vahvemmin yhteistyötä toimitusketjun, ja erityisesti alkutuottajien, kanssa kokonaispäästöjen vähentämiseksi. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä, koska muutosten vaikutukset näkyvät viiveellä ja viljelyssä vuosittaiset satovaihtelut ovat suuria.
