Kasvukauden 2023 vaihtelevat olosuhteet heijastuivat viljasatoon monella tavalla. Kokonaissato jäi keskimääräiseksi ja laadultaan hyvin vaihtelevaksi. Myllyllä viime kesän satoa vastaanotetaan uuden sadon sadonkorjuuseen asti ja toisaalta käytetään vielä pitkälle ensi syksyyn. Tiettyjä eriä varastoidaan ja käytetään ehkä vuosienkin päästä. Nyt on kuitenkin hyvä hetki tehdä yhteenvetoa kuluneesta kaudesta.

Kotimaan viljasato jäi alle 3 miljoonan tonnin

Viljojen kokonaissato jäi keskimääräisestä lähinnä alkukesän liian pitkän poutajakson vuoksi. Sateet tulivat liian myöhään, koska iso osa satopotentiaalista oli jo menetetty. Heinäkuun sateet toki auttoivat pelastamaan sen, mikä vielä oli mahdollista. Kevätviljojen hehtaarisato jäi edellisvuodesta, ja kevätvehnän (2810 kg/ha) ja ohran (3130 kg/ha) sato myös pitkänajan keskiarvosta. Kaura (3460 kg/ha) pärjäsi vaihtelevista olosuhteista sittenkin parhaiten. Toki kevätvehnän alhaista keskihehtaarisatoa selittää osittain se, että kevätvehnän merkittävimmillä viljelyalueilla kuivuus oli totaalisin. Suomen viljasato 2023

Kevätvehnän laatu oli poikkeuksellisen heikko

Raision analysoimien kevätvehnänäytteiden valkuaispitoisuus oli ennätyskorkea. Esinäytteiden keskivalkuaispitoisuus oli yli 15 % ja vastaanotettujen erienkin lähes 15 %. Hehtolitrapaino oli esinäytteissä hieman alla 80 kg/hl ja vastaanotetuissa erissä 82 kg/hl.

Alhainen sakoluku oli selkeästi merkittävin syy vehnäerien hylkääntymiselle myllykäyttöön. Esinäytteiden keskisakoluku oli vain hieman yli 200 ja lähes 50 % näytteistä sakoluku jäi alle 180. Vastaanotettujen erien keskisakoluku oli 288. DON- toksiineita oli muutamissa esinäytteissä/erissä yli sallitun rajan.

Syysvehnän laatu oli sakoluvun osalta selvästi kevätvehnää parempi. Vastaanotettujen erien sakoluku oli selvästi yli 300. Valkuaispitoisuuskin oli kohtuullinen, mutta kuitenkin 30 % näytteistä valkuaispitoisuus jäi vastaanottorajan alapuolelle eli alle 11,5 %. Hehtolitrapaino oli vastaanotetuissa erissä 83 kg/hl ja valkuaispitoisuus 12,8 %.

Leivontalaatu vastaanotetussa vehnäsadossa oli vain tyydyttävä, koska merkittävällä osalla kevätvehnäeristä sakoluku oli 180-220 välillä. Korkea valkuaispitoisuuskaan ei silloin kompensoi leivontalaatua, jos osa merkittävistä laatuominaisuuksista täyttyy vain juuri ja juuri. Syysvehnää on pystytty käyttämään jauhojen valmistuksessa selvästi viime vuosia enemmän, kun asiakkaiden kanssa jauhot on testattu ja leivonnassa toimiviksi todettu.

Kauran selvisi kesän olosuhteista hieman paremmin

Kauran satotaso oli kuivasta alkukaudesta huolimatta vehnää parempi. Jyväkoko jäi kuitenkin alhaiseksi. Esinäytteiden keskimääräinen paino oli 55 kg/hl ja 32 % näytteistä alitti vastaanottorajan 54 kg/hl. Pienien jyvien määrä oli edelliskautta korkeampi, mutta kuitenkin maltillinen. Kauran toteutunut vastaanottolaatu oli kohtuullinen; hehtolitrapaino 58 kg/hl ja pikkujyvien osuus 5 %. DON-toksiineja esiintyi kaurassa viime vuosia enemmän, mutta Raisioon toimitetuissa näytteissä määrä oli kuitenkin suhteellisen vähäinen. Johtuen siitä, että Lounais-Suomessa tilanne oli parempi kuin muualla Suomessa.

Kauran myllylaatuun vaikuttaa myös erän ulkonäkö; jyvän kuoren ja ytimen väri. Sateisesta puintiajasta johtuen kaura on ollut poikkeuksellisen harmaata, joten saanto myllyllä on jäänyt heikommaksi.

Luomukauran laatu oli tavanomaista kauraa hieman parempi sekä esinäytteiden että vastaanotettujen erien osalta. Vastaanotettujen luomukaurojen paino oli 58 kg/hl ja pikkujyvien määrä 4,9 %.

Lajikkeita tulee uusia, mutta vanhoja poistuu viljelystä hitaammin

Kasvukaudelle 2023 tarjolla olevien lajikkeiden määrä kasvoi uusilla lajikkeilla. Toki myös joitain jäi pois viljelystä. Esinäytteitä toimitettiin kuitenkin suunnilleen samasta lajikemäärästä, kuin aikaisimpinakin vuosina. Esinäytteitä kaurasta toimitettiin 38 lajikkeesta ja kevätvehnästä 30 lajikkeesta. Vastaanotettujen lajikkeiden määrä oli hieman suppeampi, mutta myös myllyille vastaanotettujen lajikkeiden määrä on liian hajanainen.

Vastaanotetusta kaurasta reilu puolet muodostuu viidestä lajikkeesta; Matty, Avenue, Niklas, Avanti ja Belinda. Kevätvehnällä lajikkeita ovat puolestaan Sibelius, Quarna, Mistral, Lennox ja Calispero. Syysvehnällä merkittävimmät lajikkeet olivat ylivoimaisesti Ceylon ja Skagen.

Lisätietoa löytyy kevätvehnän lajikelaadusta ja kauran lajikekohtaisista laatutiedoista.

Sopimusten toteutuminen jäi heikoksi

Viljelysopimuksia kauteen 2023 tehtiin viljelijöiden kanssa tavoitteen mukaan. Tavoite muodostuu sadon käyttöennusteen perusteella. Sekä viljely-, että sopimushalukkuutta löytyi keväällä 2023 hyvin. Mutta koska viljasato jäi Lounais-Suomessa määrällisesti, että laadullisesti heikoksi, niin jäi myös sopimusten toteutuminen.

Mitä syntyy, kun heikko sato ja laatu yhdistetään?

Kun Suomen viljataseeseen päivittää viime vuoden luvut, selviää kokonaistilanne. Laskennallisesti kesän tuotanto riittää nippa nappa vuotuiseen kulutukseen. Ja olihan myös edellisen vuoden 2022 viljaa vielä käytettävissä varastoissa. Vilja ei kuitenkaan ole maantieteellisesti kaikki siellä missä sitä tarvitaan, eikä se liiku viljelijältä käyttäjille tasaisesti. Siksi tuontia on ollut jonkin verran, mutta toisaalta kauraa on riittänyt vientiin merkittäviä määriä.

Suurin haaste on kuitenkin ollut elintarvikelaatuisen viljan määrä suhteessa tuotantoon ja käyttöön. Kevätvehnäsadosta vain noin 40 % täytti myllyjen laatuvaatimukset ja osa rukiistakaan ei ollut leivontalaatuista. Tämä tieto ei kuitenkaan kokonaistaseesta selviä, eikä tilanne ollutkaan niin tasapainoinen, kuin se kokonaisluvuista voisi päätellä. Raisio on kuitenkin pystynyt hankkimaan myllyjen tarpeeseen riittävän raaka-ainemäärän ja pystynyt myös täyttämään pääsääntöisesti tuotantoprosessien ja tuotteiden laatuvaatimukset. Myllyjen tehokkuudesta ja saannosta on jouduttu sitä tinkimään.