Parhaat syysvehnälajikkeet

Syysvehnän viljelyn suosio on lisääntynyt. Syksyisin kasvukausi jatkuu pidenpään, joka mahdollistaa pidemmän syyskylvöjakson ja oraat ja kasvusto ehtii vahvistua paremmin. Syysvehnä selviää kevätvehnää paremmin alkukesän kuivasta jaksosta, kehittyneen ja vahvan juuriston avulla. Kevätvehnää pitempi kasvukausi ja viljelyvarmuus mahdollistavat kevätvehnää suuremman sadon. Jotta syysvehnä sopii myllykäyttöön sadon määrän lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös laatuu. Riittävään valkuaispitoisuuden varmistaminen vaatii riittävää lannoitusta ja myös lannoituksen jakamista kesällä vähintään kahteen osaan.

Viljalajikkeella on merkitystä

Lajikevalinnalla luodaan perusta viljelylle, sadon laadulle ja määrälle. Lajikeominaisuudet kertovat millaisissa olosuhteissa kukin lajike kasvaa ja viihtyy parhaiten ja sitä kautta tuottaa parhaan sadon.

Lajikemäärä on viljalajista riippumatta monipuolinen. Jokaiselle alueelle ja käyttötarkoitukseen löytyy hyviä vaihtoehtoja. Valitse siis lajike huomioiden peltolohkon maalaji, sijainti, viljelykierto ja sadon käyttötarkoitus.

Lisätietoa viljalajikkeista saat lajike-edustajilta ja heidän nettisivuiltaan. Luonnonvarakeskus Luke ylläpitää virallisia lajikekokeita, joissa kaikki sekä kotimaiset että muualta tulleet lajikkeet ovat mukana usean vuoden ajan. Virallisten lajikekokeiden tarkoituksena on selvittää uusien lajikkeiden viljelyarvo Suomen olosuhteissa.

Virallisten lajikekokeiden tulosyhteenvedot löytyvät kätevästi sähköisestä tutkimustulostietokannasta. Tietokannasta voi kuka tahansa tuottaa itselleen haluamansa tulosyhteenvedon. Tietokanta löytyy Luonnonvarakeskuksen sivuilta Tutkimustulostietokanta.

Lajikekokemuksia syysvehnästä

Syysvehnän lajiketarjonta on viljelykiinnostuksen myötä laajentunut. Silti edelleen kaksi lajiketta hallitsevat viljelyä; Ceylon ja Skagen. Kun valitset lajiketta viljelyyn ota selvää lajikkeiden ominaisuuksista jalostajalta ja lajikkeen edustajilta, mutta keskustele myös muiden viljelijöiden kokemuksista.

Kasvukausi 2023

Syysvehnän viljelyala Suomessa kasvukaudelle 2023 oli 66 000 hehtaaria. Kasvukauden olosuhteet suosivat syysviljoja suhteessa kevätkylvöisiin viljoihin, sillä alkukesän kuivuus ei vaikuttanut yhtä ankarasti sadon muodostukseen ja puinnit saatiin tehtyä ennen sateista jaksoa, joka heikensi puolestaan etenkin kevätvehnän laatua.

Syysvehnäalaa hallitsee edelleen kaksi vehnälajiketta; Ceylon ja Skagen. Myös niiden laatuerot olivat hyvin saman suuntaiset kuin aikaisempina vuosina.

Syysvehnän esinäytteiden hehtolitrapaino 82 kg/hl, sakoluku 307 ja valkuaispitoisuus 12.

Kasvikausi 2019

Satokaudella 2019 Raision myllylle toimitettiin paljon syysvehnää. Kaksi lajiketta, Ceylon ja Skagen, olivat selkeästi merkittävimmät lajikkeet, sillä niiden toimituksia oli noin 70 % kaikista syysvehnäkuormista. Kolmanneksi merkittävin oli Magnifik noin 10 % osuudella.

Laadullisesti Ceylon ja Skagen ovat saman tyyppiset, mutta Skagenin valkuaispitoisuus oli hieman korkeampi. Toimitetuissa erissä Skagenin valkuaispitoisuus oli keskimäärin 13,2 % ja sakoluku 368. Vastaavasti Ceylonin valkuaispitoisuus oli 12,2 % ja sakoluku 360.

Merkittävimmät syysvehnälajikkeet

Ceylon on ollut parin viime vuoden Suomen viljelyin syysvehnä. Ceylon on ruotsalainen SW Seedin lajike. Sen talvenkestävyys on hyvä ja sadontuottokyky hyvä. Satoisana lajikkeena valkuaispitoisuus jää samalla lannoitusohjelmalla muita lajikkeita alhaisemmaksi ja se pitää ottaa huomioon lannoituksessa huomioon, jos tavoitteena on myllylaatu. Lue lisää Ceylonistä.

Skagen on saksalainen talvenkestävä ja satoisa populaatio syysvehnälajike. Skagenin sakoluku kestää hyvin ja valkuaispitoisuudeltaan kohtalainen. Lue lisää Skagenista.