KWS Mistral on kauan odotettu myllyvehnäuutuus, joka on kasvuajaltaan hieman Amarettoa aikaisempi, mutta satoisampi. Hehtolitra- ja tuhannenjyvänpaino lajikkeiden parhaimpia. Mistralilla on hyvä sadontuottopotentilaali, siksi myllyvehnää tuotettaessa on kiinnitettävä riittävään lannoitukseen. Tyydyttävän valkuaispitoisuuden saavuttamiseksi on myös suositeltavaa typpilannoituksen jakaminen vähintään kahteen, mutta mielellään kolmeen kertaan. Mistral on sakoluvultaan on keskiluokkaa. Sakoluvun kestävyys on kuitenkin kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa heikohko ja tämä pitää ottaa huomioon sadonkorjuuaikana puintien suunnittelussa. Pui Mistral, kun se on tulentunut. Lue lisää KWS Mistralista.

Quarna ^BOR on laatuvarmin lajike myllyvehnän tuottajalle. Huippukorkean valkuaispitoisuuden ja erinomaisen leivontalaadun omaava lajike, joka on kasvuajaltaan keskitasoa. Quarnan satotaso on keskiluokkaa, mutta valkuaispitoisuudeltaan osalta varmimpia kevätvehnälajikkeita. Lue lisää Quarnasta.

Anniina ^BOR on viljelyvarma lajike jolla on aikaisuuteensa nähden erinomainen sadontuottokyky. Anniinan valkuaispitoisuus on lajikkeiston korkein. Anniina on viljelyvarma vaihtoehto koko kevätvehnän viljelyalueelle. Lue lisää Anniinasta.

Helmi^BOR on aikainen ja satoisa kevätvehnä koko myllyvehnän tuotantoalueelle. Helmi on soveltuu hyvin leipomoteollisuuden prosesseihin. Helmi on lujakortinen ja pituudeltaan keskimittainen. Taudinkestävyys on pistelaikun ja ruskolaikun osalta hyvä. Helmi on uutuuslajike ja viljelyssä vasta parin vuoden ajan. Lue lisää Helmestä.

Sibelius on uusi saksalainen kevätvehnälajike. Sibelius on kasvuajaltaan Amaretton luokkaa eli myöhäinen Etelä-Suomen kasvuoloihin soveltuva myllyvehnälajike. Sibelius on satoisa ja vaatii voimaperäistä viljelytekniikkaa; riittävä  lannoitus, kattava kasvisuojelu ja laonesto. Sibelius on ollut viljelyssä vasta muutaman vuoden, mutta laadullisesti vaikuttaa lupaavalta tulokkaalta. Lue lisää Sibeliuksesta.

Lennox on saksalainen laatuvehnä Kruunun ja Quarnan kasvuaikaluokkaan. Valkuainen 13 % tasolla, sakoluku yli kolmensadan ja suuri jyvä. Kruunua ja Quarnaa satoisampi. Lue lisää Lennoxista.

Suurimokaura lajikkeiksi suosittelemme seuraavia lajikkeita: Avanti, Belinda, Benny, Marika, Matty, Meeri, Niklas, Peppi, Perttu ja Steinar.

Suurimokauralajiketta valittaessa tulee kiinnittää huomiota satotason ja viljelyvarmuuden lisäksi jyvälaatuun. Jyvän tulee olla suuri, tasakokoinen ja ohutkuorinen. Jyvän ytimen tulee olla väriltään kauniin vaalea.

Eri lajikkeet soveltuvat erilaisiin kasvupaikkoihin ja olosuhteisiin. Vaikka kasvukauden sääolosuhteita ei lajiketta valittaessa tiedä, niin kasvupaikan ja maaperän tuntemus antavat hyvän perustan lajikkeen valinnalle.

Belinda on pitkään ollut Raisioon eniten toimitettu kauralajike. Belindan laatu on keskiluokkaa ja edelleen varteenotettavat vaihtoehto suurimokauran viljelyyn laadullisesti. Lue lisää Belindasta.

Benny on uusi satoisa ja lujakortinen kauralajike, joka on ollut viljelyssä Suomessa vasta yhden kasvukauden. Benny on myöhäisiin kauralajikkeisiin kuuluva lajike, sillä sen kasvukausi vaatimus on 101 päivää ja lämpösumma vaatimus 1022 astetta eli Benny on Belindan kanssa samaa kasvuaikavaatimusluokkaa. Bennyn jyväkoko on suuri ja saanto sitä kautta hyvä. Benny on saksalaisen Nordsaatin jalostama ja Suomessa S.G.Niemisen edustama. Raisioon eriä on tullut vasta muutama, mutta kentällä odotukset lajikkeesta on suuret. Lue lisää Bennystä.

Matty sopii viljelijälle, joka haluaa tuottaa laatua satotasosta tinkimättä. Mattyssa yhdistyvät korkea satotaso, korkea hehtolitranpaino, suuri jyväkoko, pieni kuoripitoisuus ja korkea ydinsaanto. Matty on saksalaista alkuperää ja saavuttanut kohtuullisen viljelysuosion muutamassa vuodessa. Matty oli vuonna 2019 neljänneksi viljellyin kauralajike. Lue lisää Mattysta.

Meeri ^BOR on aikaisista kauralajikkeista selvästi isojyväisin ja muiltakin laatuominaisuuksiltaan hyvä. Meeri on erittäin satoisa, vaikka on kasvuajaltaan yksi markkinoiden aikaisimmista lajikkeista. Meerin viljely ja tarjonta Nokian myllylle on lisääntynyt viime vuosina ja sen laatu on varsin tyydyttävä. Lue lisää Meeristä.

Niklas ^BOR on aikaisista kauroista sekä satoisin että isojyväisin ja haastaa myöhempiäkin lajikkeita myllykauran raaka-ainetuotannossa. Tämä laadukkaan, erityisesti myllykäyttöön soveltuvan kauran tuotanto on mahdollista koko Suomessa. Niklaksesta on tullut muutamassa vuodessa Suomen viljellyin kauralajike. Lue lisää Niklaksesta.

Perttu ^BOR on uutuuslajike, jolla on korkea betaglukaanipitoisuus. Perttu sopii siis hyvin kuitutuotteiden raaka-aineeksi. Pertun jyväkoko on hyvä ja kuori ohut. Jyvä on väriltään valkoinen. Perttu on satoisin aikainen lajike. Se on Akselia aikaisempi, mutta Niklasta hieman myöhäisempi kaura. Se sopii viljelyyn koko maahan, ja sitä suositellaan vyöhykkeelle IV, sen lyhyen kasvukausi vaatimuksen takia. Se on lujakortinen lajike, jonka taudinkestävyys on hyvä. Borealin Fusarium-testien mukaan Perttu ei ole kovin herkkä toksiinien kertymiselle. Lue lisää Pertusta.

Steinar ^BOR päihittää satoisuudessaan monet muut markkinoilla olevat kaurat, mukaan lukien myöhäisemmät lajikkeet. Steinar on erittäin lujakortinen lajike ja kasvuajaltaan melko myöhäinen. Steinarin laatuetuna on iso jyvä, sekä monia muita myöhäisiä kauroja alhaisempi kuoripitoisuus. Lue lisää Steinarista.

Suurimo-ohrakäyttöön soveltuvat kaksitahoiset ohralajikkeet. Käyttöön soveltuvat mallaskäyttöön soveltuvat lajikkeet; esimerkiksi KWS Irina, Planet, Propino tai Tipple.

KWS Irina on markkinoiden yksi satoisimmista ohralajikkeista. Irina on melko myöhäinen ja lujakortinen. Valkuaispitoisuus on alhainen, tuhannen jyvänpaino erittäin korkea ja hehtolitrapaino keskitasoa. Menestynyt erittäin hyvin käytännön viljelyssä. Lue lisää KWS Irinasta.

Satokaudella 2019 Raision myllylle toimitettiin paljon syysvehnää. Kaksi lajiketta, Ceylon ja Skagen, olivat selkeästi merkittävimmät lajikkeet, sillä niiden toimituksia oli noin 70 % kaikista syysvehnäkuormista. Kolmanneksi merkittävin oli Magnifik noin 10 % osuudella.

Laadullisesti Ceylon ja Skagen ovat saman tyyppiset, mutta Skagenin valkuaispitoisuus oli hieman korkeampi. Toimitetuissa erissä Skagenin valkuaispitoisuus oli keskimäärin 13,2 % ja sakoluku 368. Vastaavasti Ceylonin valkuaispitoisuus oli 12,2 % ja sakoluku 360.

Botnica^BOR on Borealin uusi syysvehnälajike. Botnica on satoisa ja talvenkestävä. Botnican valkuaispitoisuus on virallisissa lajikekokeissa olleiden syysvehnälajikkeiden korkein. Lue lisää Botnicasta.

Ceylon on ollut parin viime vuoden Suomen viljelyin syysvehnä. Ceylon on ruotsalainen SW Seedin lajike. Sen talvenkestävyys on hyvä ja sadontuottokyky hyvä. Satoisana lajikkeena valkuaispitoisuus jää samalla lannoitusohjelmalla muita lajikkeita alhaisemmaksi ja se pitää ottaa huomioon lannoituksessa huomioon, jos tavoitteena on myllylaatu. Lue lisää Ceylonistä.

Skagen on saksalainen talvenkestävä ja satoisa populaatio syysvehnälajike. Skagenin sakoluku kestää hyvin ja valkuaispitoisuudeltaan kohtalainen. Lue lisää Skagenista.

Syysrukiin lajikevalikoima on laajentunut viime vuosina selvästi ja näyttää laajentuvan edelleen. Raisiolle toimitetut erät koostuivat 16 eri lajikkeesta. Toimitettu sato kuitenkin koostui kolmesta lajikkeesta; KWS Binnttosta, KWS Livadosta ja Reetasta^BOR. Nämä lajikkeet muodostivat yli 80 % kaikista vastaanotetuista eristä. Suosituin näistä lajikkeista oli Livado.

Laadullisesti nämä kolme lajiketta ovat melko lähellä toisiaan. Binntton keskimääräinen sakoluku oli 214 ja Livadon hieman alempi 188. Reetan sakoluku jäi viime syksynä hieman alhaisemmaksi eli 184. Torajyviä Binnttossa oli selvästi eniten ja Reetalla, populaatiolajikkeelle tyypillisesti vähiten.

KWS Serafino on uutuus hybridiruis, jonka satopotentiaali on hyvä ja talvenkestävyys. Lue lisää KWS Serafinosta.

KWS Binntto on uuden sukupolven PollenPlus-lajike. Binntto on korkea satopotentiaali, joka konkretisoitui kesän 2019 huippuolosuhteissa. Talvenkestävyydeltään samaa luokkaa Livadon kanssa.

KWS Livado on jo useita vuosia viljelyssä ollut hybridilajike. Myös Livado on ns. PollenPlus-lajike, jolla on sitä kautta hyvä taudinkestävyys ja aikaisempia lajikkeita puhtaampi sato torajyvien suhteen. Livadon talvenkestävyys on parhaita virallisten kokeiden tuloksia vertaitaessa ja satopotentiaali hyvä.

Reetta^BOR on kotimainen Borealin jalostama populaatiolajike, joka on säilyttänyt pitkään merkittävän rukiin viljelyalan. Viime vuosina hybridilajikkeiden viljelyn yleistyessä Reetankin viljely on vähentynyt.

Lisätietoa KWS Binnttosta, Livadosta ja Reetasta löytyy Borealin sivuilta.