Taulukkoon on kerätty tärkeimmistä kevätvehnälajikkeista laatutietoa, jotka perustuvat Raision viljalaboratorion esinäyteanalyysituloksiin  sadoista 2020-2022. Keskiarvo kuvaa kaikkien kevätvehnän esinäytteiden keskiarvoa hehtolitrapainon, sakoluvun ja valkuaispitoisuuden osalta. Hyväksytty sarake taas kuvaa Raision vastaanottovaatimukset täyttävien (valkuaispitoisuus <11% ja sakoluku <180) näytteiden osuutta kyseisen lajikkeen kaikista analysoiduista näytteistä.

Olosuhteet olivat kovin erilaiset kasvukausina 2020 ja 2021. Joten ensi kesää ajatellen kannattaa silmäillä molempien vuosien tuloksia.

KWS Mistral on kauan odotettu myllyvehnäuutuus, joka on kasvuajaltaan hieman Amarettoa aikaisempi, mutta satoisampi. Hehtolitra- ja tuhannenjyvänpaino lajikkeiden parhaimpia. Mistralilla on hyvä sadontuottopotentilaali, siksi myllyvehnää tuotettaessa on kiinnitettävä riittävään lannoitukseen. Tyydyttävän valkuaispitoisuuden saavuttamiseksi on myös suositeltavaa typpilannoituksen jakaminen vähintään kahteen, mutta mielellään kolmeen kertaan. Mistral on sakoluvultaan on keskiluokkaa. Sakoluvun kestävyys on kuitenkin kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa heikohko ja tämä pitää ottaa huomioon sadonkorjuuaikana puintien suunnittelussa. Pui Mistral, kun se on tulentunut. Lue lisää KWS Mistralista.

Quarna ^BOR on laatuvarmin lajike myllyvehnän tuottajalle. Huippukorkean valkuaispitoisuuden ja erinomaisen leivontalaadun omaava lajike, joka on kasvuajaltaan keskitasoa. Quarnan satotaso on keskiluokkaa, mutta valkuaispitoisuudeltaan osalta varmimpia kevätvehnälajikkeita. Lue lisää Quarnasta.

Helmi^BOR on aikainen ja satoisa kevätvehnä koko myllyvehnän tuotantoalueelle. Helmi on soveltuu hyvin leipomoteollisuuden prosesseihin. Helmi on lujakortinen ja pituudeltaan keskimittainen. Taudinkestävyys on pistelaikun ja ruskolaikun osalta hyvä. Helmi on uutuuslajike ja viljelyssä vasta parin vuoden ajan. Lue lisää Helmestä.

Iceman on myöhäinen kevätvehnä, jonka kasvuaikavaatimus on Sibeliuksen ja Amareton luokkaa. Satotasoltaan se jää hieman Mistralista ja Sibeliuksesta, mutta on selvästi Quarnaa ja Lennoksia korkeampi. Hehtolitrapaino on hyvä, samoin valkuaispitoisuus ja sakolukutaso. Iceman on viljelyvarma ja sen taudinkestävyys on hyvä. Viljelyssä lajiketta on ollut muutaman vuoden. Lisätietoja Iceman-kevätvehnästä löytyy täältä.

Sibelius on uusi saksalainen kevätvehnälajike. Sibelius on kasvuajaltaan Amaretton luokkaa eli myöhäinen Etelä-Suomen kasvuoloihin soveltuva myllyvehnälajike. Sibelius on satoisa ja vaatii voimaperäistä viljelytekniikkaa; riittävä  lannoitus, kattava kasvisuojelu ja laonesto. Sibelius on ollut viljelyssä vasta muutaman vuoden, mutta laadullisesti vaikuttaa lupaavalta tulokkaalta. Lue lisää Sibeliuksesta.

Lennox on saksalainen laatuvehnä Kruunun ja Quarnan kasvuaikaluokkaan. Valkuainen 13 % tasolla, sakoluku yli kolmensadan ja suuri jyvä. Kruunua ja Quarnaa satoisampi. Lue lisää Lennoxista.

Kasvukausi 2022 oli kauran kasvulle suosiollinen

Raision eri vastaanottopaikoille on satoa 2022 vastaanotettu noin 30 erilaista kauralajiketta. Kuitenkin puolet toimitetuista eristä kostuu viidestä eri lajikkeesta. Suosituimpia lajikkeita ovat Avenue, Niklas, Avanti, Matty ja Benny.

Kauralajikkeissa runsauden pula. Uutinen 9.11.2022

Kuvassa 1 on koottu 11 lajikkeen esinäytteiden keskimääräinen laatu hehtolitrapainon ja jyväkoon osalta. Näitä 11 lajikkeesta esinäytteitä on toimitettu eniten Nokian viljalaboratorioon analysoitavaksi. Minimi ja maksimi arvot kertovat kyseisen lajikkeen kohdalla minimi ja maksimi laatuarvoja. Mitä enemmän näytteitä saadaan, niin sitä suuremmaksi myös vaihteluväli voi kasvaa, sillä kasvupaikalla ja sen olosuhteilla on vaikutusta joskus lajikeominaisuuksiakin enemmän. Ääripäät voivat toisaalta olla myös täysin yksittäisten näytteiden tuloksia.

Lajikkeet jotka on korostettu sinisellä kuvaavat lajiketta, joiden hehtolitrapaino on kaikkien näytteiden keskiarvoa korkeampi ja toisaalta pieniä jyviä on keskimääräistä enemmän.
Tuloksia tulkitessa ja lajikkeita vertaillessa keskenään tämän kuvan perusteella kannattaa huomioida, että kyseessä ei ole kattava, puolueeton tutkimustulos, vaan viljelijöiden ottamien näytteiden analyysitulosten keskiarvoja. Kaura, josta näytteet on lähetetty ovat kasvaneet Lounais-Suomen alueella.

Kuva 1.

Kuvassa 2.lajikkeiden laatutieto on sama kuin kuvassa 1, mutta esitetty eri muodossa.

Kasvukausien 2020 ja 2021 laatutulokset

Alla oleviin taulukoihin on kerätty laatutietoa kauralajikkeista vuosien 2020 ja 2021 sadoista. Laatutiedot perustuvat Nokian viljalaboratorion esinäyteanalyysituloksiin. Keskiarvo kuvaa kaikkien suurimokauran esinäytteiden keskiarvoa hehtolitrapainon ja jyväkoon osalta.

Kasvukaudet 2020 ja 2021 oliva hyvin erilaiset ja myös laatutaso. Tämä kannattaa huomioida kun tekee lajikevertailua. Kaikkien esinäytteiden hehtolitrapainon keskiarvo on vuonna 2020 56,1 kg/hl ja vuonna 2021 54,1 kg/hl. Pikkujyvien määrä oli keskimäärin 6,8 % (2020) ja 7,2 % (2021). Lajikkeet jotka olivat keskilaadultaan näitä kaikkien lajikkeiden ja näytteiden keskilaatua parempia oli vuonna 2020 Avanti, Iiris ja Matty. Vuonna 2021 parhaan laadun tuottivat Avanti, Avenue, Benny, Harmony, Iiris ja Matty.

Lukumääräistesti eniten näytteitä vuoden 2021 sadosta elo-joulukuun aikana oli vastaanotettu ja analysoitu lajikkeista; Niklas, Matty, Avenue, Avanti ja Belinda.

Hyväksytty sarake taas kuvaa Raision vastaanottovaatimukset täyttävien (hehtolitrapaino > 54 kg/hl ja jyväkoko < 12% ) näytteiden osuutta kyseisen lajikkeen kaikista analysoiduista näytteistä.

Suurimokauralajikkeiksi suositteltavia lajikkeita ovat mm. Avanti, Avenue, Benny, Marika, Matty, Meeri, Niklas ja Perttu. Kiinnostavia uutuuslajikkeita ovat mm. Donna, Oiva ja Taika lajikkeet.

Suurimokauralajiketta valittaessa tulee kiinnittää huomiota satotason ja viljelyvarmuuden lisäksi jyvälaatuun. Jyvän tulee olla suuri, tasakokoinen ja ohutkuorinen. Jyvän ytimen tulee olla väriltään kauniin vaalea.

Eri lajikkeet soveltuvat erilaisiin kasvupaikkoihin ja olosuhteisiin. Vaikka kasvukauden sääolosuhteita ei lajiketta valittaessa tiedä, niin kasvupaikan ja maaperän tuntemus antavat hyvän perustan lajikkeen valinnalle.

Avenue on saksalainen erittäin satoisa kauralajike. Avenue vaatii pitkän kasvukauden, joten se sopii eteläisen Suomen olosuhteisiin. Lajikkeen jyväkoko on suuri ja hehtolitrapaino hyvä. Avenuella on hyvä kuivuuden kesto, mutta voimaperäisillä mailla laontorjuntaan on kiinnitettävä huomiota. Myös mangaanilannoitus on tarpeen voimaperäisessä viljelyssä. Lue lisää Avenuesta.

Benny on uusi satoisa ja lujakortinen kauralajike, joka on ollut viljelyssä Suomessa vasta yhden kasvukauden. Benny on myöhäisiin kauralajikkeisiin kuuluva lajike, sillä sen kasvukausi vaatimus on 101 päivää ja lämpösumma vaatimus 1022 astetta eli Benny on Belindan kanssa samaa kasvuaikavaatimusluokkaa. Bennyn jyväkoko on suuri ja saanto sitä kautta hyvä. Benny on saksalaisen Nordsaatin jalostama ja Suomessa S.G.Niemisen edustama. Raisioon eriä on tullut vasta muutama, mutta kentällä odotukset lajikkeesta on suuret. Lue lisää Bennystä.

Donna^BOR on Borealin jalostama satoisa kauralajike. Donna vaatii kohtuullisen pitkä kasvuajan, 103 vrk ja 1020 asteen lämpösummakertymän. Donnalla on hyvä satopotentiaali ja se menestyy parhaiten Etelä- ja Länsi-Suomen savi- ja kivennäismailla. Vaikka Donnan korsi on luja, niin rehevissä kasvustoissa kasvunsääteen käyttö varmistaa hyvän laadun. Kasvunsääteiden käytössä pitää huomioida, että klormekvattikloridia (CCC) sisältävien kasvunsääteiden käyttö on kielletty elintarvikekauran viljelyssä. Lue lisää Donnan ominaisuuksista.

Matty sopii viljelijälle, joka haluaa tuottaa laatua satotasosta tinkimättä. Mattyssa yhdistyvät korkea satotaso, korkea hehtolitranpaino, suuri jyväkoko, pieni kuoripitoisuus ja korkea ydinsaanto. Matty on saksalaista alkuperää ja saavuttanut kohtuullisen viljelysuosion muutamassa vuodessa. Matty oli vuonna 2019 neljänneksi viljellyin kauralajike. Lue lisää Mattysta.

Meeri ^BOR on aikaisista kauralajikkeista selvästi isojyväisin ja muiltakin laatuominaisuuksiltaan hyvä. Meeri on erittäin satoisa, vaikka on kasvuajaltaan yksi markkinoiden aikaisimmista lajikkeista. Meerin viljely ja tarjonta Nokian myllylle on lisääntynyt viime vuosina ja sen laatu on varsin tyydyttävä. Lue lisää Meeristä.

Niklas ^BOR on aikaisista kauroista sekä satoisin että isojyväisin ja haastaa myöhempiäkin lajikkeita myllykauran raaka-ainetuotannossa. Tämä laadukkaan, erityisesti myllykäyttöön soveltuvan kauran tuotanto on mahdollista koko Suomessa. Niklaksesta on tullut muutamassa vuodessa Suomen viljellyin kauralajike. Lue lisää Niklaksesta.

Perttu ^BOR onkauralajike, jolla on korkea betaglukaanipitoisuus. Perttu sopii siis hyvin kuitutuotteiden raaka-aineeksi. Pertun jyväkoko on hyvä ja kuori ohut. Jyvä on väriltään valkoinen. Perttu on satoisin aikainen lajike. Se on Akselia aikaisempi, mutta Niklasta hieman myöhäisempi kaura. Se sopii viljelyyn koko maahan, ja sitä suositellaan vyöhykkeelle IV, sen lyhyen kasvukausi vaatimuksen takia. Se on lujakortinen lajike, jonka taudinkestävyys on hyvä. Borealin Fusarium-testien mukaan Perttu ei ole kovin herkkä toksiinien kertymiselle. Lue lisää Pertusta.

Taika ^BOR on Pertun lisäksi lajike, jossa on korkea betaglukaanipitoisuus. Taika on keskimyöhäinen, satoisa ja kohtuullisen pitkäkortinen lajikeuutuus. Pitkähkö korsi on kuitenkin vahva ja parantaa kuivuuden kestoa. Taika sopiikin viljeltäväksi myös savi- ja karkeille kivennäismaille. Jyväkoko on ohutkuorinen ja sen jyvä koko on suuri. Taikan valkuaispitoisuus on lajikkeiden korkein. Lue lisää Taika-kaurasta.

Suurimo-ohrakäyttöön soveltuvat kaksitahoiset ohralajikkeet. Käyttöön soveltuvat mallaskäyttöön soveltuvat lajikkeet; esimerkiksi KWS Irina, Planet, Propino tai Tipple.

KWS Irina on markkinoiden yksi satoisimmista ohralajikkeista. Irina on melko myöhäinen ja lujakortinen. Valkuaispitoisuus on alhainen, tuhannen jyvänpaino erittäin korkea ja hehtolitrapaino keskitasoa. Menestynyt erittäin hyvin käytännön viljelyssä. Irinasta teemme mallasohrasopimuksia. Lue lisää KWS Irinasta.

Fennica ^BOR on kotimainen uutuus mallasohravalikoimaan. Fennica on lujakortinen, taudinkestävä ja satoisa kaksitahoinen ohra. Jyväkoko on suuri ja sitä kautta lajitteluaste korkea. Fennican kasvuaikavaatimus on samaa luokkaa Planetin ja Harbingerin kanssa, samoin lämpösummatarve. Satotasoltaan Fennica yltää lähes Planetin satotasoon virallisissa lajikekoiden tiedoissa, mutta on selvästi Harbingeria parempi.

Mallaslaatu on mallasohrakomitean mukaan tasapainoinen. Mallasohralistalle Fennica hyväksyttiin vuonna 2020. Kylvösiementä myyvät Hankkija, Peltosiemen ja Tilasiemen. Raisio tekee Fennicasta mallasohrasopimuksia. Lue lisää Fennicasta.

Vanille – uusi mallasohralajike. Panimolaboratorio hyväksyi kotimaan mallasohralistalle tammikuussa uuden mallasohralajikkeen, saksalaisen Vanille ohran.
Lajikeominaisuuksiltaan Vanille vaikuttaa varsin kiinnostavalta vaihtoehdolta. Vanille on RGT Planettia satoisampi, hieman aikaisempi, tuhannen jyvän paino selvästi Planet suurempi ja sitä kautta myös lajitteluaste parempi. Vanillen valkuaispitoisuus on lähellä muita nykyisiä muita lajikkeita, hieman Planettia korkeampi. Vanille ohran siementä myy Peltosiemenen tilapakkaamot ja määrä on rajallinen, kuten uusilla lajikkeilla usein ensimmäisenä kasvukautena.
Lisätietoa Vanille mallasohrasta löytyy Peltosiemen ja S.G.Niemisen verkkosivuilta.

Satokaudella 2019 Raision myllylle toimitettiin paljon syysvehnää. Kaksi lajiketta, Ceylon ja Skagen, olivat selkeästi merkittävimmät lajikkeet, sillä niiden toimituksia oli noin 70 % kaikista syysvehnäkuormista. Kolmanneksi merkittävin oli Magnifik noin 10 % osuudella.

Laadullisesti Ceylon ja Skagen ovat saman tyyppiset, mutta Skagenin valkuaispitoisuus oli hieman korkeampi. Toimitetuissa erissä Skagenin valkuaispitoisuus oli keskimäärin 13,2 % ja sakoluku 368. Vastaavasti Ceylonin valkuaispitoisuus oli 12,2 % ja sakoluku 360.

Botnica^BOR on Borealin uusi syysvehnälajike. Botnica on satoisa ja talvenkestävä. Botnican valkuaispitoisuus on virallisissa lajikekokeissa olleiden syysvehnälajikkeiden korkein. Lue lisää Botnicasta.

Ceylon on ollut parin viime vuoden Suomen viljelyin syysvehnä. Ceylon on ruotsalainen SW Seedin lajike. Sen talvenkestävyys on hyvä ja sadontuottokyky hyvä. Satoisana lajikkeena valkuaispitoisuus jää samalla lannoitusohjelmalla muita lajikkeita alhaisemmaksi ja se pitää ottaa huomioon lannoituksessa huomioon, jos tavoitteena on myllylaatu. Lue lisää Ceylonistä.

Skagen on saksalainen talvenkestävä ja satoisa populaatio syysvehnälajike. Skagenin sakoluku kestää hyvin ja valkuaispitoisuudeltaan kohtalainen. Lue lisää Skagenista.

Syysrukiin lajikevalikoima on laajentunut viime vuosina selvästi ja näyttää laajentuvan edelleen. Raisiolle toimitetut erät koostuivat 16 eri lajikkeesta. Toimitettu sato kuitenkin koostui kolmesta lajikkeesta; KWS Binnttosta, KWS Livadosta ja Reetasta^BOR. Nämä lajikkeet muodostivat yli 80 % kaikista vastaanotetuista eristä. Suosituin näistä lajikkeista oli Livado.

Laadullisesti nämä kolme lajiketta ovat melko lähellä toisiaan. Binntton keskimääräinen sakoluku oli 214 ja Livadon hieman alempi 188. Reetan sakoluku jäi viime syksynä hieman alhaisemmaksi eli 184. Torajyviä Binnttossa oli selvästi eniten ja Reetalla, populaatiolajikkeelle tyypillisesti vähiten.

KWS Serafino on uutuus hybridiruis, jonka satopotentiaali on hyvä ja talvenkestävyys. Lue lisää KWS Serafinosta.

KWS Binntto on uuden sukupolven PollenPlus-lajike. Binntto on korkea satopotentiaali, joka konkretisoitui kesän 2019 huippuolosuhteissa. Talvenkestävyydeltään samaa luokkaa Livadon kanssa.

KWS Livado on jo useita vuosia viljelyssä ollut hybridilajike. Myös Livado on ns. PollenPlus-lajike, jolla on sitä kautta hyvä taudinkestävyys ja aikaisempia lajikkeita puhtaampi sato torajyvien suhteen. Livadon talvenkestävyys on parhaita virallisten kokeiden tuloksia vertaitaessa ja satopotentiaali hyvä.

Reetta^BOR on kotimainen Borealin jalostama populaatiolajike, joka on säilyttänyt pitkään merkittävän rukiin viljelyalan. Viime vuosina hybridilajikkeiden viljelyn yleistyessä Reetankin viljely on vähentynyt.

Lisätietoa KWS Binnttosta, Livadosta ja Reetasta löytyy Borealin sivuilta.

Kuvaaja: Minna Oravuo

Kesällä 2021 härkäpapua oli Suomessa viljelyssä noin 12 000 hehtaarin alalla. Kontu-lajikkeella oli viljelyssä kokonaisalasta puolet. Sampon ja Louhen viljelyä oli lähes toinen puoli. Yli 100 hehtaarin lajikkeita olivat Vire, Tiffany, Fuego ja Ukko.

Kotimaisia Borealin lajikkeita ovat Kontu, Sampo, Louhi ja Vire. Näistä lajikkeista lisätietoa löytyy sekä viljelyteknisiltä ominaisuuksiltaan että laatuominaisuuksiltaan Borealin sivuilta.

Elintarvikekäytössä suosimme Kontua, mutta käyttöä laajennetaan tulevaisuudessa myös muihin lajikkeisiin. Rehukäyttöön sopivat kaikki lajikkeet.