Viljan täytyy laadultaan täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset voivat olla EU:n asettamia rajoja, kuten hometoksiinipitoisuus, tai sitten tuotteen valmistuksesta tai tuotteen laadusta tulevia vaatimuksia.
Kasvikohtaiset vastaanottovaatimukset voivat olla peruslaatuvaatimuksia joustavammat ja niihin voi tulla satokausikohtaisia muutoksia, sillä satokaudet ovat olosuhteiltaan hyvin erilaisia ja olosuhteet vaikuttavat viljan laatuun ja sitä kautta viljan saatavuuteen ja käyttöön. Vastaanottorajat voivat vaihdella myös toimituspisteittäin viljan käyttötarkoituksesta johtuen.
Peruslaatuvaatimukset on esitetty taulukkona alla:
|
Mylly-vehnä
|
Rehu-vehnä
|
Ruis
|
Rehu-kaura
|
Suurimo-kaura
|
Rehu-ohra
|
Suurimo-ohra*
|
Mallas-ohra**
|
Härkä-papu
|
Kosteus korkeintaan, %
|
14,0
|
14,0
|
14,0
|
14,0
|
14,0
|
14,0
|
14,0
|
14,0
|
14,5
|
Hehtolitrapaino vähintään, kg
|
78,0
|
78,0
|
71,0
|
55,0
|
58,0
|
65,0
|
68,0
|
|
|
Valkuaispitoisuus vähintään, %
|
12,0
|
|
|
|
|
|
|
9,5
|
|
Valkuaispitoisuus korkeintaan, %
|
|
|
|
|
|
|
|
11,5
|
|
Sakoluku vähintään
|
220
|
|
120
|
|
|
|
150
|
|
|
Roskapitoisuus korkeintaan, %
|
0,5
|
1,0
|
0,5
|
1,0
|
0,5
|
1,0
|
0,5
|
|
2,0
|
Vihreät jyvät korkeintaan, %
|
2,0
|
|
2,0
|
|
|
|
|
1,0
|
|
Vieraat lajit korkeintaan, %
|
2,0
|
5,0
|
2,0
|
5,0
|
1,0
|
5,0
|
2,0
|
2,0
|
|
Muita rikkajyviä korkeintaan, %
|
2,0
|
|
2,0
|
|
|
|
|
|
4,0
|
Seulonta 2,0 mm: läpimenevien jyvien osuus korkeintaan, %
|
|
|
|
|
5,0
|
|
|
|
|
Seulonta 2,5 mm: seulan päälle jäävien jyvien osuus vähintään, %
|
|
|
|
|
|
|
88,0
|
|
|
Lajittelu I+II eli seulonta 2,5 mm: seulan päälle jäävien jyvien osuus vähintään, %
|
|
|
|
|
|
|
|
90,0
|
|
Lajittelu IV eli seulonta 2,2 mm: läpimenevien jyvien osuus korkeintaan, %
|
|
|
|
|
|
|
|
3,0
|
|
Itävyys vähintään, %
|
|
|
|
|
|
|
|
95,0
|
|
Ytimen väri
|
|
|
|
|
kirkas
|
kirkas
|
kirkas
|
|
|
Punaiset jyvät kpl/100 g
|
|
|
|
|
|
|
|
10
|
|
Haljenneet jyvät, %
|
|
|
|
|
|
|
|
5,0
|
|
Torajyvät, %
|
|
|
0,05
|
|
|
|
|
|
|
* Väri. Suurimoksi käytettävän ohran ytimen tulee olla väriltään vaalea ja kirkas. Ohranäyte kuoritaan ytimen värin arvioimiseksi.
Ohra sopii suurimokäyttöön, ellei se ole sinertävää, vihertävää tai ruskeanpunaista.
** Mallasohran fusariumpitoisuuden peruslaaturaja on 80 % ja vastaanottoraja 80 %
Itävyys
Mallasohrassa pellolla itäneiden jyvien määrä vähennetään itävyydestä, mutta niitä ei lasketa jätteisiin.
Väri, saanto ja kuorinta
Suurimoksi käytettävän kauran tai ohran ytimen tulee olla väriltään vaalea ja kirkas. Näytteet kuoritaan ytimen värin arvioimiseksi. Kuorinnan yhteydessä määritetään saantoprosentti. Saannon tulee olla vähintään 70 %, mikäli muissa laatuvaatimuksissa joustetaan. Kuorinnassa ehjänä pysyvä siemen sopii suurimokäyttöön, mikäli näytteessä ytimet eivät ole tummuneita, pilkullisia, alkiostaan vioittuneita, itäneitä, vihreitä tai muuten vaurioituneita.
Punaiset ja haljenneet jyvät
Mallasohran tulee olla homeetonta ja rakenteeltaan tervettä. Punaisia jyviä saa olla enintään 10 kpl/100 g ja haljenneita jyviä korkeintaan 5 %. Rajat koskevat sekä perus- että vastaanottovaatimuksia.
Roskat
Roskia ovat rikkakasvien siemenet, pilaantuneet jyvät, palkokasvien siemenet, muut roskat, kuoret, torajyvät, nokijyvät, kasvitautien ym. syiden takia epämuodostuneet jyvät sekä kuolleet hyönteiset tai niiden osat.
Muut rikkajyvät
Muihin rikkajyviin luetaan rikkoutuneet, hallan ja tuholaisten vioittamat, itäneet, homeiset ja kuivatuksessa vioittuneet jyvät. Vehnän kohdalla rikkajyviksi katsotaan myös 2 mm:n seulan läpi menevät surkastuneet jyvät.
Torajyvät
Rukiissa saa olla torajyviä korkeintaan 0,05 %.
Vastaanotettavan viljan tulee olla myös tuleentunutta ja väriltään ja muulta ulkonäöltään sekä hajultaan normaalia. Se ei saa olla aistinvaraisesti arvioituna tunkkaista, homeista eikä nokista, eikä siinä saa olla tuholaisia, ulosteita tai peitattua viljaa. Viljakasvierän tulee olla vapaata salmonellasta sekä GMO-aineksesta.
Tutustu myös muihin yleisiin laatuvaatimuksiin:
Glyfosaatin käyttö on ehdottomasti kielletty
Raision vastaanottamaa elintarvikeviljaa (myllyvehnä, ruis, suurimoviljat, mallasohra) ei ole saanut käsitellä glyfosaatti-valmisteella ennen puintia edes juolavehnän torjuntatarkoituksessa. Myöskään rehuviljojen osalta glyfosaatin käyttö ei ole sallittu pakkotuleennuttamistarkoituksessa.
Glyfosaatiin käytöstä voi jäädä viljan jyviin jäämiä, emmekä siksi käytä tuotteiden valmistukseen viljaa, joka on käsitelty glyfosaatilla. Käyttökiellon syynä on halu varmistaa Elovena- ja Sunnuntai-tuotteidemme viljojen jäämättömyys ja turvallisuus meille kaikille.
Klormekvattikloridin (CCC) käyttö kielletty suurimokauran viljelyssä
Kasvunsääteistä klormekvattikloridin eli CCC:n käyttö on viljelyssä ehdottomasti kielletty, kun tuotetaan elintarvikekäyttöön tarkoitettua suurimokauraa Raision myllykäyttöön. Syynä on aineesta jäävät jäämät ruuaksi tarkoitettuihin kauran jyviin.
Vuosittaisissa laatukontrolleissa löytyy silloin tällöin pieniä määriä jäämiä ja se on vastoin Raision antamaa lupausta puhtaasta ja laadukkaasta raaka-aineesta sekä kotimaisille että vientiasiakkaille. Meille jokaiselle puuron syöjälle tai keksin purijalle on tärkeää, ettei tuotteissa ole pieniäkään jäämiä.
Muita, hyviä, turvallisia ja tehokkaita kasvunsääteitä on hyvin tarjolla, joten niitä käyttämällä kauran viljely onnistuu mainiosti.
Yhdyskuntalietteestä valmistetyn kiertolannoitteen käyttö kielletty
Raision vastaanottamaa viljaa ei saa lannoittaa yhdyskuntalietteestä valmistetulla kiertolannoitteella. Muiden kiertolannoitteiden käyttö viljelyssä on sallittua.
Yhdyskuntalietteestä voi jäädä maaperään haitallisia aineita, kuten antibioottijäämiä tai mikromuoveja, joiden kerääntymisestä tai käyttäytymisestä ei tiedetä riittävästi.
Punahomeet (Fusarium-sienet)
Punahomeet (Fusarium-sienet) ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja punahometta tähkiin. Taudinaiheuttaja leviää myös kylvösiemenen mukana. Punahomeet voivat tuottaa toksiineja, joiden määrästä elintarvikekäyttöön tarkoitetussa viljassa EU-asetus asettaa enimmäisrajat.
Punahomeiden tuottamat merkittävimmät toksiinit ovat deoksinivalenoli (DON), T2- ja HT2- toksiinit sekä zearalenoni. Viljan elintarvikekäytössä DON-toksiinin raja-arvona on 1 750 mikrogrammaa kilossa kauralle ja 1 000 mikrogrammaa kilossa muille viljoille. Zearalenonin enimmäismäärä on 100 mikrogrammaa kilossa. T2- ja HT2-toksiinien enimmäismääristä on olemassa suositusarvot viljoille.
|
Viljojen hometoksiinipitoisuuden rajat
|
Elintarvikekäyttö
|
Muut viljat
|
Kaura
|
Deoksinivalenoli (DON) korkeintaan, μg/kg
T2+TH2, korkeintaan, μg/kg
|
1 000
50 (vehnä)
|
1 750
1 250
|
Zearalenoni korkeintaan, μg/kg
|
100
|
100
|
Viljelijä voi hallita punahomeita seuraavin keinoin:
- monipuolinen viljelykierto
- viljalajin ja lajikkeen valinta
- hyvälaatuinen, peitattu, kunnostettu oma siemen tai sertifioitu siemen
- panostaminen elinvoimaisen ja satoisan kasvuston aikaansaamiseksi
- puidun sadon kosteuden nopea kuivaus alle
14 prosenttiin, myös tilanteissa, joissa sato näyttää puitaessa olevan suhteellisen kuivaa
- ei käytetä yksinomaan strobiluriineja sisältäviä kasvitautien torjunta-aineita
- punahomeeseen tehoavien tautiaineiden käyttö
- Laontorjunta
Tuotteiden turvallisuuden ja puhtauden varmistaminen
Myös tuotteiden turvallisuuden ja puhtauden on oltava taattu läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta kulutukseen eli pellolta pöytään. Tärkeässä osassa on viljely, josta koko ketju saa alkunsa. Viljan tuotannossa ja varastoinnissa hyvänä oppaana voi käyttää Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) laatimaa Puitavien peltokasvien hyvät tuotanto- ja varastointitavat. Opas löytyy sähköisessä muodossa vyr.fi-nettisivuilta.
Viljan puhtauteen voi vaikuttaa monella tavalla. Tärkeintä on käyttää puhdasta kylvösiementä, jossa on mahdollisimman vähän muiden viljojen jyviä. Vieraiden viljojen kitkentä kaurakasvustosta on työlästä, mutta kasvustoja tarkastellessa vieraat viljat kannattaa kyllä poistaa, jos kohdalle sattuu. Puimurin huolellinen puhdistus eri viljalajien puintien välillä on tärkeää. Myös puimurin ja kuivurin säädöillä pystyy jonkin verran vaikuttamaan viljan puhtauteen. Viljasiilojen puhdistukseen varastokertojen välillä tulee myös kiinnittää huomiota.
Kun noudatetaan hyviä hygieniaperiaatteita ja yhteisiä pelisääntöjä, viljan korkea hygieniataso on helppo ylläpitää koko ketjussa. Esimerkkejä hyvistä periaatteista:
PUHTAAT JA EHJÄT SIILOT
- Pinnat ovat ehjät ja helposti puhdistettavissa.
- Sisäpinnat ovat puhtaat ja kuivat.
- Siilo puhdistetaan ja sen kunto tarkistetaan ennen käyttöönottoa.
- Siilojen rakenteet ovat sellaiset, etteivät linnut ja jyrsijät pääse viljaan käsiksi.
- Lintujen pesiminen siilojen rakenteissa ja välittömässä läheisyydessä tulee estää.
ASIANMUKAINEN VILJAN KULJETUS
- Kuljetuksessa käytetään vain tarkoitukseen sopivaa kalustoa.
- Kuormatila on tiivis.
- Pinnat ovat ehjät ja helposti puhdistettavissa.
- Kuormatila on puhdas ja kuiva.
- Kuormatilan puhtaus tarkistetaan ennen lastausta.
- Kuormatila on suojattava niin, ettei sinne pääse ulkoa mitään siihen kuulumatonta – lintuja, hyönteisiä, kosteutta, pölyä ym.
- Lastauksen tai purun yhteydessä pihalle pudonnut vilja siivotaan heti pois.
SUOJELE YMPÄRISTÖÄ
Noudata tilatuen täydentäviä ehtoja:
- hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset
- lakisääteiset hoitovaatimukset
Viljelytoimenpiteiden vaikutus elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuteen
Akryyliamidia voi muodostua elintarvikkeisiin niiden valmistuksen yhteydessä, kun tärkkelyspitoisia elintarvikkeita friteerataan, paistetaan uunissa tai rasvassa tai paahdetaan korkeissa lämpötiloissa (yli 120 °C). Akryyliamidille ei ole ainakaan toistaiseksi asetettu lainsäädännöllisiä enimmäismääriä elintarvikkeissa, mutta komission niin kutsuttu akryyliamidiasetuksessa (EU) 2017/2158 elintarvikkeiden valmistajat velvoitetaan toteuttamaan akryyliamidipitoisuuksiin vaikuttavia vähentämistoimenpiteitä.
Asetuksen vähentämistoimenpiteet edellyttävät toimenpiteitä myös viljan viljelylle. Viljelyssä on pyrittävä ehkäisemään viljan kohonneita asparagiinipitoisuuksia seuraavin toimenpitein:
- Viljelijän on noudatettava lannoittamista koskevia hyviä maatalouskäytäntöjä, jotta varmistetaan erityisesti maaperän tasapainoinen rikkipitoisuus ja typen asianmukainen levittäminen
- Viljelijän on noudatettava hyviä kasvinterveyskäytäntöjä, jotta varmistetaan hyvien kasvinsuojelutoimenpiteiden
soveltaminen sieni-infektioiden ehkäisemiseksi.
Hyvien maatalouskäytänteiden mukainen lannoittaminen perustuu pellon viljavuustutkimuksen tuloksiin. Viljakasvusto kuluttaa rikkiä 15-20 kg, eikä kasvuston käyttämää rikkiä voi korvata muuten kuin lannoittamalla. Siksi on tärkeää, että rikkilannoituksesta huolehditaan.
Viljapellon hyvät kasvinterveyskäytännöt muodostuvat useasta osa-alueesta, kuten esimerkiksi kasvuvuorotuksesta, pellon yleisestä kasvukunnosta huolehtimisesta sekä tarpeen mukaisesta kasvisuojelusta. Lisätietoa akryyliamideista ja niiden saannista elintarvikkeista.