Raision sopimusviljelijöiden viljelytietojen perusteella on laskettu viljojen hiilijalanjälki sadon 2024 osalta. 62 oman tilan viljelyn kehittämisestä kiinnostunutta viljelijää lähti talven aikana mukaan hankkeeseen. Vuoden 2023 hiilijalanjälkilaskennassa keskityttiin kauraan, mutta nyt laskettiin hiilijalanjälki myös vehnälle, ohralle ja rukiille. Viljalajikohtaisen hiilijalanjälkilaskennan lisäksi osallistujat vastasivat myös luonnon monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin.

Laskenta tehtiin yhteistyössä Envitecpolis Oy kanssa ja viljelytietojen syöttöön oli käytettävissä EnvitecVisio- alusta. Tulokset laskettiin Cool Farm Tool- laskentatyökaussa (CFT), mikä on tällä hetkellä maailman käytetyin tilakohtaisen hiilijalanjälkilaskentojen toteuttamiseen tarkoitettu laskentatyökalu.

Olemme erittäin kiitollisia ja tyytyväisiä, että näin suuri joukko raisiolaisia sopimusviljelijöitä pitää mahdollisuutta selvittää oman viljantuotannon hiilijalanjälki, niin tärkeänä ja kiinnostavana, että käyttivät tietojen keräämiseen ja syöttämiseen aikaansa ja osaamistaan. Iso kiitos kaikille osallistuneille.

Kasvilajikohtaiset hiilijalanjälkitiedot tiloille

Tila sai viljakohtaiset hiilijalanjälkilaskelmat kaikista viljoista, joiden viljelytiedot oli syöttänyt EnvitecVisioon. 62 tilalle tehtiin yhteensä125 viljakohtaista laskelmaa.
Suuri osa vuoden 2023 sadon laskentaan osallistuneista osallistui myös sadon 2024 osalta laskentaan. Nämä tilat saivat jo vertailukohtaa kahden vuoden osalta. Osalla päästöjen määrä väheni, osalla kasvoi. Selittävinä tekijöinä olivat satotaso ja lannoitteen käyttömäärät.

Raisio ei saa yksittäisten tilojen tuloksia, vaan viljalajikohtaisen keskiarvon. Työ jatkuu myös seuraavina vuosina, ja tavoitteena on saada vieläkin suurempi joukko tiloja mukaan ja kattavampi osuus käyttämästämme viljaraaka-aineesta laskennan piiriin.

Kauran tulos erittäin hyvä myös 2024 ja vehnän tulos hyvää keskitasoa

Kauran hiilijalanjälki oli 0,3 kg CO2e / satokg, mikä on lähes samalla tasolla kuin vuoden 2023 laskennassa. Tulos on selvästi alhaisempi kuin suomalainen kauran viljelyn keskiarvo 0,43 kg CO2e / satokg. Viime vuoteen verrattuna hehtaarisato nousi, mutta myös lannoitusta oli käytetty enemmän, joten tulos päästöjen osalta ei parantunut.

Vehnän tulos laskettiin nyt ensimmäistä kertaa. Vehnän (kevätvehnän ja syysvehnän painotettu keskiarvo) hiilijalanjälki oli 0,42 kg CO2e / satokg, mikä on hieman alle suomalaisen keskiarvon. Kevätvehnän hiilijalanjälki oli alhaisempi kuin syysvehnän. Vaikka Raision sopimusviljelijöiden vehnän satotaso on selvästi koko maan keskiarvoa suurempi, niin ero keskimääräiseen hiilijalanjälkeen oli kuitenkin melko pieni. Pieni ero selittyy suuremmalla typen käytöllä, mikä viljelyssä tarvitaan, kun tuotetaan valkuaispitoisuudeltaan myllylaatuista vehnää. Melko hyvä muistisääntö onkin, että mitä suurempi hehtaarisato, sitä alhaisempi hiilijalanjälki tuotettua viljakiloa kohti. Päästöt muodostuvat panosten käytöstä ja kun jakajana on mahdollisimman sato, niin hiilijalanjälki laskee.

Ohran hiilijalanjälkitulos on 0,36 kg CO2e / satokg, mikä vastaa suomalaisten tilojen keskiarvoa. Ohran osalta keskimääräinen satotaso on suomalaista keskiarvoa korkeampi, mutta vehnään ja kauraan verrattuna selvästi alhaisempi.
Rukiin painotettu keskiarvo 0,46 kg CO2e / satokg on suomalaista keskiarvoa selvästi 0,34 korkeampi. Tiloja jotka ilmoittivat rukiin viljelytiedot, Rukiin viljelytiedot ilmoittaneita tiloja oli vain muutama ja tilojen välinen vaihtelu oli hyvin suurta.

Typpilannoituksen määrällä ja polttoaineen kulutuksella oli suuri vaikutus päästöihin

Merkittävimmät päästöt kaikkien viljojen tuotannossa aiheutuvat lannoitteiden käytöstä (lannoitteiden valmistus ja maaperän päästöt). Tuloksen kannalta tärkeintä onkin se, että käytetyillä lannoitepanoksilla saavutetaan haluttu satotason nousu, jolloin päästöt satokiloa kohti eivät nouse.

Osalla tiloista vilja kuivataan hakkeella tai sähköllä, mikä pienentää hiilijalanjälkeä öljyyn verrattuna, sillä sähkön päästökerroin on Suomessa huomattavasti polttoöljyn päästökerrointa pienempi ja hakkeen laskennallinen päästökerroin on ”0”. Polttoaineen osalta hiilijalanjälkeä pienentää käytön optimoinnin lisäksi siirtyminen MyPolttoöljyyn, jonka päästöt ovat vain 10 % normaalin polttoöljyn päästöistä.
Tarkasteltaessa tuloksia maaperän pitkäaikaisten hiilivarastojen muutokset huomioiden, tulosta parantaa voimakkaasti se, että iso osa tiloista on siirtynyt kevyempiin muokkausmenetelmiin (kevytmuokkaus tai suorakylvö) sekä ottanut käyttöön kerääjäkasveja.

Turvemailla on merkittävä vaikutus päästöihin. Niitä oli tarkastelussa kuitenkin varsin vähän, yhteensä 14,50 ha kaikesta laskentaan ilmoitetusta kauran viljelyalasta (0,8 %). Muilla kasveilla ei ollut turvemaita viljelyssä lainkaan.