Suomalainen maatalousympäristö on monimuotoista, sillä suuret peltoaukeat ovat suhteellisen harvassa ja lohkokoko maltillinen. Viljelylohkot rajoittuvat usein metsään tai vesistöihin, ja pienten lohkojen reuna-alueita ja pientareita on paljon.
Maatalousympäristössä elää 16 % Suomen lajistosta, siksi voidaan todeta, että maatalous ylläpitää luontomme monimuotoisuutta. Itseasiassa onkin tärkeää, että peltoaukeat pysyvät avoimina ja luovat näin elinympäristöä peltoympäristössä eläville kasveille ja eläimille. Myös maaperässä on paljon elämää.
Maatalousympäristön monimuotoisuudesta voidaan vaalia paikallisin toimin. Keinot ovat tuttuja, kuten esimerkiksi monipuolinen viljelykierto, kukkivat viljelykasvit, kemiallisten kasvinsuojeluaineiden rajattu käyttö sekä pientareiden ja suojavyöhykkeiden hoito.
Kartoitamme sopimustilojemme maatalousympäristön monimuotoisuutta osana hiilijalanjälkilaskentaa. Viimeisin kartoitus toteutettiin keväällä 2025, ja se tarjoaa arvokasta tietoa maatalousympäristöjen tilasta ja kehityksestä.
Monimuotoisuuskartoitus auttaa ymmärtämään, miten sopimustilojen käytännöt vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen – ja miten voimme yhdessä sopimusviljelijöiden kanssa kehittää viljelyä entistä kestävämmäksi. Kartoituksen tulokset tuovat myös näkyväksi tilojen ympäristötyötä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima monivuotinen hanke ’Kestävyyttä monimuotoisella viljelyllä ’ käynnistyi kesällä 2023 ja jatkuu vuoteen 2029 asti. Hankkeen merkittävin osuus on viisi vuotta kestävien viljelykiertokokeiden toteutus.
Monipuolinen viljelykierto parantaa viljelykasvien kasvua, sadontuottoa ja kasvitautien kestävyyttä sekä maaperän rakennetta, monipuolista mikrobistoa ja rakennetta.
Tutkimusta tarvitaan, koska sääolosuhteet ovat muuttuneet ja myös pidentynyt kasvukausi mahdollistaa uusien viljelykasvien viljelyä Suomen olosuhteissa.