Elintarvikealalla suuri osa ilmastovaikutuksista syntyy raaka-aineiden alkutuotannossa. Kestävän viljelyn sopimuksella pyrimme laajentamaan kestävämpiä viljelykäytäntöjä keskeisissä raaka-aineissamme, kuten suomalaisessa kaurassa. Olemme tarjonneet sopimusviljelijöillemme kestävän viljelyn sopimusvaihtoehtoa vuodesta 2025 lähtien.
Sopimusmallin toimenpiteillä pyritään vähentämään viljelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, parantamaan peltojen kasvukuntoa ja edistämään hiilen sidontaa maaperään.
Tavoitteemme vuoteen 2030 mennessä:
Koska viljat ovat käyttämistämme raaka-aineryhmistä selvästi suurin, viljelyn ilmastovaikutusten ymmärtäminen on avain vaikuttavaan ilmastotyöhön.
Olemme selvittäneet kauran hiilijalanjälkeä vuoden 2023 sadosta alkaen, ja tarkastelua on sittemmin laajennettu myös muihin viljoihin. Viljelijöiltä kerätään tilakohtaisia viljelytietoja, jotka tarkentavat käyttämämme viljan alkutuotannon päästölaskentaa. Laskennan avulla tunnistamme viljelyn päästöihin vaikuttavat tekijät ja viljelijät saavat konkreettista tietoa, jonka avulla päästöihin voidaan myös vaikuttaa.
Päästödata tukee myös asiakkaidemme ilmastotyötä, sillä monille asiakkaille ostettujen raaka-aineiden ja tuotteiden päästöt ovat osa niiden omia arvoketjupäästöjä.
Tavoitteemme vuoteen 2030 mennessä:
Luonnon monimuotoisuuteen vaikutetaan erityisesti siellä, missä raaka-aineet syntyvät: pelloilla ja muussa alkutuotannossa. Siksi kehitämme monimuotoisuustyötä yhdessä viljelijöiden ja raaka-ainetoimittajien kanssa.
Kartoitamme sopimusviljelijöiden peltoekosysteemien monimuotoisuutta osana hiilijalanjälkilaskentaa ja huomioimme biodiversiteettiriskejä erityisesti raaka-aineissa, joiden tuotantoon voi liittyä metsäkato- tai elinympäristöriskejä.
Vuoden 2026 aikana tavoitteenamme on laatia kokonaisvaltainen biodiversiteettisuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin työn tavoitteet, mittarit ja keskeiset toimenpiteet.
Lue lisää monimuotoisuushankkeista