Olemme yhdessä Raision sopimusviljelijöiden kanssa selvittäneet viljan viljelyn hiilijalanjäljen nyt kolmatta kertaa. Yhteistyökumppanina ja asiantuntijoina toimivat Envitevpolisin ammattilaiset. Raision käyttämistä raaka-aineista viljat ovat selvästi suurin raaka-aineryhmä, minkä vuoksi viljelyn ilmastovaikutusten ymmärtäminen on keskeistä. Laskennan avulla tunnistamme viljelyn päästöihin vaikuttavat tekijät ja viljelijät saavat konkreettista tietoa, jonka avulla päästöihin voidaan myös vaikuttaa.

Tulokset olivat erinomaiset, kun verrataan suomalaisiin yleisiin viljalajikohtaisiin tuloksiin. Vapaaehtoiseen laskentaan osallistui 60 sopimustilaa. Mukana oli siis laaja joukko viljelijöitä, joista osa oli mukana nyt jo kolmatta kertaa. Viljalajikohtaista tietoa saatiin nyt edellisiä vuosia enemmän kaikista viljoista. Nämä tekijät vahvistavat tietojen kattavuutta ja luotettavuutta.

Asiantuntijoina toimivat Envitecpolis Oy:n ammattilaiset

Yhteistyökumppanina ja asiantuntijoina toimivat Envitevpolisin ammattilaiset. He auttoivat viljelijöitä tietojen keräämisessä ja syöttämisessä, sekä suorittavat varsinaisen laskennan. Viljelyn hiilijalanjälkilaskentaan tarvittava tietomäärä koostuu kattavasti pellon maalajista kuivauksen energialähteeseen ja lannoitusmäärästä satotasoon. Viljelijät syöttivät tiedot Envitecpolisin omistamaan EnvitecVisioon. Raisio ei saa tilakohtaista dataa, ainoastaan keskiarvotiedot.

Kauran hiilijalanjälki laskettiin nyt kolmatta kertaa

Kauran hiilijalanjälki laskettiin nyt kolmatta kertaa ja tulos pysyi edellisvuosien hyvällä tasolla. Kauran hiilijalanjälki oli 0,30 CO₂e/satokg (suora keskiarvo). Laskenta perustuu 55 tilan tietoihin, 2 380 hehtaarin viljelyalaan ja noin 11 700 tonnin tuotantoon. Viime vuonna tulos oli jonkin verran korkeampi eli 0,32 CO₂e/satokg. Suomen keskiarvo on 0,37 CO₂e/satokg (lähde: Agri-Footprint7.0), joten Raision sopimusviljelijöiden keskimääräinen hiilijalanjälki on selvästi kansallista tasoa alhaisempi. Hyvä tulos selittyy muun muassa korkeilla satotasoilla, kevennetyllä muokkauksella, kerääjäkasvien käytöllä sekä kivennäismailla viljelyllä.

Vehnän hiilijalanjälkeen osallistu aikaisempaa enemmän viljelijöitä

Vehnän hiilijalanjälki on nyt selvitetty sadosta 2024 ja 2025. ja laskentaan osallistui aikaisempaa enemmän viljelijöitä. Vehnän hiilijalanjälki oli 0,36 kg CO₂e/satokilo. Tulokset perustuvat 61 tilan tietoihin, yhteensä noin 1 800 hehtaarin viljelyalaan ja noin 9 900 tonnin tuotantoon. Osa tiloista on tuottanut sekä kevät-, että syysvehnää eli yhteensä tilamäärä on alhaisempi.

Kevätvehnän hiilijalanjälki on 0,36 CO₂e/satokg, mikä on viime vuotta alhaisempi, mutta hieman kansallista keskiarvoa korkeampi. Hiilijalanjäljen pieneneminen selittyy ennen kaikkea satotason nousulla. Raision sopimusviljelijöiden korkeampi keskiarvo suhteessa koko maan tasoon johtuu siitä, että meidän viljelijät tähtäävät nimenomaan korkeaan myllylaatuun. Korkean laadun tuottaminen edellyttää usein suurempaa panosten käyttöä, kuten suurempaa typpilannoitusta ja kasvinsuojelua, sekä enemmän peltotyötä, mikä lisää polttoaineesta aiheutuvia päästöjä. Laadun ja päästövähennysten tavoitteet voivat siten olla osittain ristiriidassa keskenään. Yleisesti ilmastoystävällinen viljely tukee pellon kasvukunnon vahvistumista, viljelyn resilienssiä ja kannattavuuden parantumista.

Syysvehnän hiilijalanjälki 0,33 CO₂e/satokg oli hieman kevätvehnää matalampi ja selvästi vuoden 2024 tasoa matalampi. Tuloksen laskun selittää pitkälti kevätvehnää korkeampi satotaso ja hieman kevätvehnää matalampi typpilannoitustaso.

Miten tietoa hyödynnetään?

Raisio sai laskennasta viljalajikohtaiset keskiarvotulokset, jotka ovat yritykselle erittäin arvokasta tietoa. Tavoitteena on hyödyntää tuloksia tulevaisuudessa myös Scope 3 -päästölaskennassa.
Jokainen viljelijä sai lisäksi oman tilansa viljalajikohtaiset hiilijalanjälkitulokset. Tulosten avulla selviää päästöjen jakautuminen ja sitä kautta selviää vaikutusmahdollisuudet päästöjen määrään. Toimenpiteet, jotka vähentävät päästöjä, tukevat myös pellon kasvupotentiaalia ja kasvukuntoa. Satovarmuus tukee myös tuotannon kannattavuutta.