Nuoret pitävät ruisleipää ympäristöystävällisenä

Leipätiedotuksen ja Pro Rukiin kuluttajatutkimuksen mukaan ruisleivän valintaan ei vaikuta sen ympäristöystävällisyys. Tuhannesta vastaajasta 0 % piti ruisleivän ympäristöystävällisyyttä sen ensisijaisena valintakriteerinä. Hyvä maku (42 %) ja terveellisyys (15 %) olivat ensisijaiset syyt syödä ruisleipää. Kolmea tärkeintä ruisleivän syöntiin vaikuttavaa syytä nimettäessä kuluttajat listasivat korkealle hyvän maun (76 %) ja terveellisyyden (65 %) lisäksi kuitupitoisuuden (58 %) ja kotimaisuuden (53 %). TOP3 valintakriteerin joukkoon ympäristöystävällisyyden listasi 6 % kaikista vastaajista. Sen sijaan nuorten (18-24 v) vastaajien joukossa 15 % listasi ruisleivän ympäristöystävällisyyden kolmen tärkeimmän valintakriteerin joukkoon.

Ruis peittää pellon lähes koko vuoden

Ilmastonmuutos on aikamme puhutuimpia ympäristöhaasteita ja sitä kiihdyttävien hiiliyhdisteiden sitominen maaperään on yksi keino hidastaa muutosta. Yhteyttäessään vihreät kasvit sitovat ilman hiilidioksidia ja toimivat näin hiilinieluina. Hiilinieluista puhuttaessa tuodaan usein esiin metsiä, mutta saatetaan unohtaa pellot, jotka etenkin ympärivuotisesti viljeltynä voivat toimia hiilinieluina. Syysviljat, kuten ruis, ovatkin hyviä keinoja lisätä peltojen ympärivuotista kasvipeitteisyyttä.

Elokuun lopussa kylvettävä ruis nousee oraalle ja alkaa yhteyttää jo syksyn aikana. Ruis kylvetään usein peltolohkolle, jolla on kesän aikana kasvanut muuta viljelykasvia kuten esimerkiksi ohraa tai kauraa. Puinnin jälkeen lohko muokataan ja rukiin kylvö tapahtuu siis muutaman viikon päästä edellisen viljelykasvin puinnin jälkeen, joten pelto on paljaan ja alttiina mahdollisille ravinnevalumille hyvin lyhyen ajan.

Yhteyttäminen ja oraiden lisäkasvu jatkuu kasvukauden loppuun asti eli niin kauan kuin vuorokauden keskilämpötila on vähintään +5 astetta. Ruiskasvusto hyödyntää jo syksyllä kesän aikana mahdollisesti hyödyntämättä jääneitä ravinteita maasta, vaikka tarvitseekin kasvuun lähdön varmistamiseksi myös maltillisen lannoituksen kylvön yhteydessä. Lumipeitteen alla vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään.

Viljelyssä myös maaperän kuntoa voidaan parantaa viljelykierron ja kerääjäkasvien avulla. Näin esimerkiksi lannoitteiden käyttämistä voidaan vähentää. Ruis on hyvä kerääjäkasvi ja sitä käytetäänkin muualla maailmassa maan multavuuden parantamiseksi, vaikka sitä ei viljeltäisi elintarvikkeeksi.

Ruis – vastuullinen valinta

Rukiin terveysvaikutukset on todistettu tieteellisesti. Tutkimusten mukaan täysjyväruis antaa suojaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä hormonivälitteisiä syöpiä vastaan, ja sen sisältämällä kuidulla on vaikutusta vatsan hyvinvointiin ja veren sokeritasapainoon. Ruisleivän ansiosta suomalaisten korkea ravintokuidun saanti on taattu, sillä Suomessa ruis jauhetaan pääosin runsaasti kuitua sisältäväksi täysjyväjauhoksi.  Kotimainen ruisleipä leivotaan suomalaisista ruisjauhoista ja sen valmistamiseen tarvitaan monen suomalaisen työtä. Näin ruisleipä tuo leivän myös monen tekijänsä pöytään.

Ruis on siis vastuullinen valinta niin terveyden, ympäristön kuin kotimaisen työn kannalta!