Monimuotoisuus alkaa pellon reunalta
Suomalainen maatalousympäristö on monimuotoista, sillä suuret peltoaukeat ovat suhteellisen harvassa ja lohkokoko maltillinen. Viljelylohkot rajoittuvat usein metsään tai vesistöihin, ja pienten lohkojen reuna-alueita ja pientareita on paljon. Maatalousympäristössä elää 16 % Suomen lajistosta, siksi voidaan todeta, että maatalous ylläpitää luontomme monimuotoisuutta. Itseasiassa onkin tärkeää, että peltoaukeat pysyvät avoimina ja luovat näin elinympäristöä peltoympäristössä eläville kasveille ja eläimille. Myös maaperässä on paljon elämää.
Maatalousympäristön monimuotoisuudesta on tärkeää huolehtia – ja sitä voidaan myös vaalia paikallisin toimin. Keinot ovat tuttuja, kuten esimerkiksi monipuolinen viljelykierto, kukkivat viljelykasvit, kemiallisten kasvinsuojeluaineiden rajattu käyttö sekä pientareiden ja suojavyöhykkeiden hoito.
Maatalousympäristön monimuotoisuudesta on tärkeää huolehtia – ja sitä voidaan myös vaalia paikallisin toimin.
MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
Kartoitamme sopimustilojemme monimuotoisuutta
Kartoitamme sopimustilojemme maatalousympäristön monimuotoisuutta osana hiilijalanjälkilaskentaa. Viimeisin kartoitus toteutettiin keväällä 2025, ja se tarjoaa arvokasta tietoa maatalousympäristöjen tilasta ja kehityksestä.
Monimuotoisuuskartoitus auttaa ymmärtämään, miten sopimustilojen käytännöt vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen – ja miten voimme yhdessä sopimusviljelijöiden kanssa kehittää viljelyä entistä kestävämmäksi. Kartoituksen tulokset tuovat myös näkyväksi tilojen ympäristötyötä.
Vuoden 2025 monimuotoisuuskartoituksen havaintoja
Viljelyalan jakautuminen tiloilla
*esim. suoja-alueet, piennar, riistapellot, mehiläispellot, kesannot
Viljely monipuolista sopimustiloilla
Vastausten perusteella tiloilla oli viljelyssä keskimäärin kuutta eri satokasvia. Kaikilla tiloilla oli luonnollisesti viljaa viljelyssä ja keskimääräinen vilja-alaa oli noin 100 ha. Kukkivia satokasveja oli 61 % tiloista ja nurmia oli 56 %. Nurmia, suojavyöhykkeitä ja riistapeltoja oli lähes kaikilla tiloilla.
Kasvilajiston kirjo rikastuttaa peltoympäristöä
Vaikka satokasvien määrä vaihteli 3–9 välillä, niin enimmillään tilakohtainen määrä oli yli 20 eri lajia. Näin suuri määrä kasvilajimäärä selittyy esimerkiksi nurmella, joka on perustettu siemenseoksella, joka sisältää monenlaisia lajeja.
Niittoajankohta vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen
Kasvilajien lisäksi merkitystä on milloin tuottamaton ala, esimerkiksi nurmet ja kukka-alat, niitetään, sillä myöhäisellä niitolla varmistetaan kasvien siementuotanto ja esiintyminen myös seuraavana vuonna.
YHTEISTYÖHANKKEET
Raisio mukana monivuotisessa ”Kestävyyttä monimuotoisella viljelyllä” -hankkeessa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima hanke ’Kestävyyttä monimuotoisella viljelyllä – uusi suunta suomalaiselle peltokasvituotannolle’ käynnistyi kesällä 2023 ja jatkuu vuoteen 2029 asti. Hanke sisältää useita aihekokonaisuuksia, mutta merkittävin osuus on viisi vuotta kestävien viljelykiertokokeiden toteutuksella.
Monipuolinen viljelykierto parantaa mm. viljelykasvien kasvua, sadontuottoa ja kasvitautien kestävyyttä. Erilaiset kasvit viljelykierrossa parantavat myös maaperän rakennetta, monipuolistavat mikrobistoa ja maan mururakennetta, joka taas edesauttaa pellon vesitaloutta ja kasvien ravinteiden käyttöä.
Kyseistä tutkimusta tarvitaan, koska sääolosuhteet ovat muuttuneet ja myös pidentynyt kasvukausi mahdollistaa uusien viljelykasvien viljelyä Suomen olosuhteissa. Tarvitsemme tietoa siitä, mitkä viljelykasvit viljelykierroissa tukevat parhaiten edellä mainittuja asioita ja mitkä kasvit sopivat viljelykiertoihin parhaiten.
Raisio on mukana hankkeessa yhdessä Viking Maltin, Anoran, Olvin, Sinerbrychoffin, MTK:n ja SLC:n kanssa.
