Viime talven kokemuksetkaan eivät olleet lannistaneet syysviljojen viljelijöitä, sillä syysviljojen viljelyssä on paljon hyötyjä talvehtimisriksin lisäksi.

Syysvehnän kylvöala on 74 000 ha ja rukiin 31 000 ha. Vehnäala on viime vuotta selvästi pienempi, mutta silti toiseksi suurin 2000-luvulla. Viime talven jälkeen yli 100 000 ha kylvöalasta selvisi vain 34 000 ha, joten viime kesää suurempaan syysvehnän tuotantoalaan on hyvä mahdollisuudet. Rukiin kylvöala on viime vuotta selvästi suurempi ja myös suurempi kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Varsinais-Suomessa vehnän kylvöala oli 24500 hehtaaria eli noin 33 % koko vehnäalasta. Rukiin kylvöalasta Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla on vastaavasti reilu kolmannes koko maan ruisalasta.

Syysviljojen viljelyhalukkuus ja onnistunut talvehtiminen on tärkeää Raisiolle. Syysvehnän satopotentiaali on korkea ja toisaalta hyviä vaihtoehtoja peltojen kasvipeitteisyydelle tarvitaan. Syysvehnän käyttöpotentiaali on rajallinen vehnäjauhojen valmistuksessa, mutta toisaalta myös matalavalkuaispitoisia ja korkean sakoluvun omaavia vehnäeriä tarvitaan erilaisten jauhoseosten valmistamiseen.

Syysvehnän korkea satopotentiaali vaatii riittävän typpilannoituksen, jotta laatu täyttää myllylaadun vaatimukset. Viljelytoimenpiteisiin tulee kiinnittää huomioita ja lannoituksen jakaminen myös kesäkaudella on tarvittava toimenpide kustannusten hallinnassa ja lannoitevasteen optimoinnissa.