Olemme laskeneet viljasadon hiilijalanjälkeä yhdessä viljelijöiden kanssa osana vastuullisuustyötämme – nyt kolmatta satokautta peräkkäin. Ensimmäistä kertaa yhtiö selvitti kauran hiilijalanjäljen vuoden 2023 sadosta. Vuonna 2024 se laajensi tarkastelua, ja hiilijalanjälki laskettiin myös ohralta, rukiilta ja syys- ja kevätvehniltä.
Hiilijalanjälkilaskenta tarjoaa viljelijälle konkreettista tietoa tilan päästölähteistä ja konkreettisia lähtökohtia viljelykäytäntöjen kehittämiseen entistä kestävämmiksi. Tulosten perusteella viljelijä voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, jotka tukevat sekä ympäristöä että tilan taloudellista kestävyyttä.
Satokauden 2024 laskentatulokset
Satokauden 2023 laskentatulokset
Tarjoamme jälleen kaikille Raision sopimusviljelijöille mahdollisuuden osallistua oman viljelyn hiilijalanjäljen selvittämiseen. Tuloksia voi hyödyntää viljelyn kehittämisessä, mutta myös esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa. Osallistuminen on maksutonta, ja kaikki kerätty tieto säilyy viljelijän omistuksessa. Toivomme mukaan kaikkia ja kaikkien viljojen viljelijöitä!
Lisätietoa osallistumisesta laskentaan saat viljanostajilta ja aloituspalaverissa, jonka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin syksyllä. Ilmoittumislinkki julkaistaan alkuvuodesta 2026.
Sadon 2024 osalta hiilijalanjälki laskettiin 62 sopimusviljelijän toimittamien viljelytietojen perusteella. Mukana oli viljelijöitä, jotka ovat kiinnostuneita oman tilansa kehittämisestä ja ilmastovaikutusten vähentämisestä. Lisäksi osallistujat vastasivat kysymyksiin, jotka liittyivät luonnon monimuotoisuuteen ja sen edistämiseen viljelyssä.
Vuoden 2024 hiilijalanjälkilaskennassa kauran viljelyn hiilijalanjälki oli 0,3 kg CO2e / satokg, mikä on lähes samalla tasolla kuin vuoden 2023 laskennassa. Tulos on selvästi alhaisempi kuin suomalainen kauran viljelyn keskiarvo 0,43 kg CO2e / satokg.
Tulos osoittaa, että Raision sopimusviljelijät ovat ammattitaitoisia ja viljelevät ympäristöä kunnioittaen. Viljelijät ovat ottaneet käyttöön monia kestävän viljelyn toimenpiteitä, ja siinä samalla ovat pystyneet vähentämään viljelystä aiheutuneita päästöjä.
Vehnän hiilijalanjälki oli keskimäärin 0,42 kg CO2e / satokg, hieman alle suomalaisen keskiarvon. Kevätvehnän hiilijalanjälki oli pienempi kuin syysvehnän. Vaikka Raision sopimusviljelijöiden satotaso on selvästi maan keskiarvoa korkeampi, ero hiilijalanjäljessä jäi pieneksi. Tämä selittyy suuremmalla typen käytöllä, jota tarvitaan myllylaatuisen, valkuaispitoisen vehnän viljelyssä. Hyvä nyrkkisääntö on: mitä suurempi sato, sitä pienempi hiilijalanjälki tuotettua viljakiloa kohti – kun panokset jakautuvat suurempaan määrään satoa, päästöt suhteessa pienenevät.
Ohran hiilijalanjälkitulos on 0,36 kg CO2e / satokg, mikä vastaa suomalaisten tilojen keskiarvoa. Rukiin painotettu keskiarvo 0,46 kg CO2e / satokg on suomalaista keskiarvoa selvästi 0,34 korkeampi. Rukiin viljelytiedot ilmoittaneita tiloja oli vain muutama ja tilojen välinen vaihtelu oli hyvin suurta.
Hiilijalanjälkilaskenta osoittaa, että suurin osa viljelyn päästöistä syntyy lannoitteista – niiden valmistuksesta ja maaperän päästöistä. Siksi on tärkeää, että käytetyillä lannoitepanoksilla saavutetaan haluttu satotason nousu, jolloin päästöt satokiloa kohti eivät nouse.
Myös polttoainevalinnoilla on merkitystä. Osalla tiloista vilja kuivataan hakkeella tai sähköllä, mikä pienentää hiilijalanjälkeä öljyyn verrattuna. Hiilijalanjälkeä pienensi käytön optimoinnin lisäksi myös siirtyminen MY Polttoöljyyn, jonka päästöt ovat vain 10 % normaalin polttoöljyn päästöistä.
Viljelymenetelmillä voidaan vaikuttaa maaperän hiilivarastoihin. Kevytmuokkaus, suorakylvö ja kerääjäkasvit ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka pienentävät tilan hiilijalanjälkeä. Turvemaiden osuus laskennassa oli pieni, mutta niiden vaikutus päästöihin on merkittävä.