Kasvukausi jakaantui selkeisiin sääjaksoihin, jotka vaikuttivat eri tavalla eri viljelykasveihin. Huhtikuussa ensimmäiset kylvöt tehtiin kuivassa, aurinkoisessa säässä. Toukokuun paikon poikkeuksellisenkin runsaat sateet keskeyttivät alkaneet kylvötyöt ja hidastivat peltojen kuivumista. Osa kylvöistä tehtiin liian märkään maahan ja lisä sateet heikensivät kasvua entisestään. Syysviljat hyötyivät sateista.

Kesäkuussa sateet jatkuivat ja osa kuuroista oli rankkoja. Myös viileä sää hidasti peltojen kuivumista ja kasvua. Sateet jatkuivat, päättyivät Okraan ja siitä alkoi lähes neljän viikon sateeton hellejakso. Koska maassa oli runsaasti kosteutta, kasvu kiihtyi voimakkaasti. Helteen edetessä osa kasveista kärsi kuumuudesta, osin jo myös veden puutteesta.

Elokuussa poudat loppuivat ja varsinainen sadonkorjuu tehtiin elo-syyskuussa sadejaksojen ja sadekuurojen välissä. Laatu kärsi etenkin hyvin kosteasta ilmasta.

Syysvehnän satoa kuvaavat ennätyskorkeat sadot ja matala valkuaispitoisuus

Syysvehnän keskisato on Luken tilaston mukaan Varsinais-Suomessa 5350 kg/ha. Raisioon toimitettujen esinäytteiden keskivalkuaispitoisuus on 11,6 % ja sakoluku 360.
Syysvehnälajikkeista suosikit pitävät edelleen valta-asemaa, sillä selkeästi suosituin lajike on edelleen Ceylon. Vaikka lajikkeiden määrä on kasvanut, niin valtalajikkeiden asema ei ole horjunut. Edelleen valkuaispitoisuus on korkein Skagenilla. Merkittävin ja lähes ainoa myllylaatua heikentävä tekijä on liian alhainen valkuaispitoisuus.

Kevätvehnän sakolukutasot laskivat kosteassa ja lämpimässä kelissä

Kevätvehnän hehtaarisato Varsinais-Suomessa on 4250 kg/ha. Satotaso on 550 kg vuoden keskisatoa korkeampi (Luke).

Vehnän valkuaispitoisuus jäi alhaiseksi ja oli Raisioon toimitetuissa esinäytteissä alhaisin kuuteen vuoteen. Keskisakoluku on myös selvästi viime vuotta alhaisempi. Hehtolitrapaino on keskimäärin hyvä. Ajoittain hyvinkin sateisista olosuhteista huolimatta DON-toksiinia esiintyi vain muutamissa vehnäerissä. Alhainen hyväksymis-% johtuu liian alhaisesta valkuaispitoisuudesta, mutta myös monen lajikkeen kohdalla romahtaneesta sakoluvusta.

Lajikkeista kaksi on ollut selkeästi suosittua eli Quarna ja Calispero. Niiden osuus joulukuuhun mennessä toimitetuista esinäytteistä on yhteensä 30 %. Yhteensä esinäytteitä on toimitettu 30 lajikkeesta, mutta vastaanotetusta vehnästä 75 % koostuu 7 lajikkeesta.

Kasvukausi 2025 suosi kauran kasvua ja laatua

Kauran hehtaarisato oli Varsinais-Suomessa 4340 kg/ha ja Pirkanmaalla 3600 Kg/ha. Molemmilla alueilla sato oli noin 200 kg/ha viime vuotta parempi (Luke).

Rehevänä kasvina kaura hyötyy kosteudesta, mikä näkyy tiheinä, vahvoina kasvustoina, mutta myös suurena jyväkokona. Vastaavasti pienten jyvien osuus oli matala. Lounais-Suomessa kauran DON-pitoisuudet olivat alhaisella tasolla ja laatu muuten hyvä, esinäytteistä peräti 80 % täyttää vastaanottovaatimukset.

Kauralajikkeiden vaihtuvuus on melko suurta ja se näkyy myös Raisioon toimitettujen erien jakaumassa. Toisaalta laatuerot ovat lajikkeiden välillä melko pienet, koska olosuhteet olivat kauran kasvua suosivia.