Newsroom

Nyt kalatiskiin ui kotimainen Benella Siika

Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan Benella-kalatuoteperhe kasvaa. Kaksi vuotta sitten markkinoille saapuneen Benella Kirjolohen rinnalle ui nyt Benella Siika. Kalatiskeiltä kotimaista uutuutta on saatavilla syyskuusta alkaen. Benella-perheeseen kuuluvat tuotteet kasvatetaan Raisioaquan innovaatiolla, joka vähentää Itämeren ravinnekuormitusta. Vuonna 2005 aloitetun kehityshankkeen ansiosta WWF onkin nostanut sekä kotimaisen kirjolohen että siian vihreälle listalleen. Ympäristöarvojen lisäksi Benella-kalojen kasvatus-menetelmä tuottaa terveellisempää kalaa. Sekä Benella Kirjolohella että Benella Siialla on Suomen Sydänliiton myöntämä Sydänmerkki.

Kotimainen kasvatettu siika saa nyt uuden nimen, kun Benella Siika ui kalatiskeihin. Benella Siika on Benella Kirjolohen tapaan vastuullinen valinta ruokapöytään ja se tuotetaan lähivesissä Itämeren ravinteita kierrättäen. Benella-nimen saavat Raisioaquan Baltic Blend® Itämerirehulla ruokitut kalat. Kasvatusmenetelmä sitoo fosforia enemmän kuin tuottaa ja typpikuormitus vähenee merkittävästi. Raisioaquan sopimustuottajamallin ansiosta Benella-kalojen saatavuus voidaan turvata yhä paremmin. Lisäksi kaupan palvelutiskillä on aina tarkka tieto siitä, kuka Benella-kalan on kasvattanut.

Benella Siiassa EPA- ja DHA-rasvahappojen pitoisuus on optimoitu ihmisen sydämelle ja verisuonille terveelliselle tasolle.

– Sekä kalaan että meihin ihmisiin pätee sama sääntö: olet sitä mitä syöt. Ruokinnassa terveelliset rasvahapot siirtyvät kalaan ja sitä kautta ihmiseen. Terveellisemmän ravinnon lisäksi Benella-kasvatusmenetelmä parantaa Itämeren tilaa. Sen sijaan, että toisimme kalajauhon ulkomailta, kierrätämme Itämeren omia ravinteita ja onnistumme vähentämään kuormitusta. Konkreettisesti suomalaiset pääsevät nyt syömään Itämeren parempaan kuntoon kala kerrallaan, Raisioaquan liiketoimintajohtaja Tomi Kantola kertoo.

Sateisen kesän jälkeen kalatiskille

D-vitamiinia syntyy auringonvalon vaikutuksesta iholla. Saanti ei yleensä täyty pohjoisilla leveyksillä, etenkään talvikuukausina. D-vitamiinia saa myös ruoasta ja yksi parhaista lähteistä on kala, ja erityisesti siika. Kotimainen siika on kasvatetuista kaloista ylivoimaisesti paras D-vitamiinin lähde. Ravitsemussuositusten mukaan ihminen tarvitsee D-vitamiinia 10 ug vuorokaudessa. Siikaa tarvitsee syödä vain 70 grammaa päivässä, jotta suositusten mukainen tarve täyttyy. Vastaavan määrän D-vitamiinia saadakseen pitäisi maitoa juoda päivässä viisi lasillista.

– Tänä vuonna kesäaurinko ei oikein hellinyt meitä. D-vitamiinin saatavuuden varmistamiseksi voi kävellä kalatiskille ja napata sieltä D-vitamiiniaarteen siian muodossa. Onhan se myös niin, että hyvä siika-ateria tuottaa myös makunautintoa, Tomi Kantola muistuttaa.

Kalankasvatuksen ympäristökuormitus on puolittunut

Tutkijoiden, kalankasvattajien ja rehunvalmistajien kehitystyön tuloksena kalankasvatuksen ympäristökuormitus on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa. Merkittävin tekijä hyvään kehitykseen ovat uudet rehuinnovaatiot. Kalankasvatus on ainoa ala, joka on saavuttanut Suomen vuonna 2002 asettamat tavoitteet Itämeren ravinnekuormituksen alentamisesta. Suomalainen kasvatettu kirjolohi nousi vuonna 2014 ja kasvatettu siika vuonna 2016 WWF:n kalaoppaan vihreälle listalle eli suositeltavien kalalajien joukkoon.