Newsroom

Raisio, HKScan ja John Nurmisen Säätiö parantavat lannan ravinteiden hyötykäyttöä uudessa yhteishankkeessa

Raisio, HKScanin Agrofood Ecosystem®, yhtiön sianlihan sopimustuottaja Emomylly Oy sekä John Nurmisen Säätiö ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on parantaa ruoantuotannon alueellista ravinnetasapainoa ja vähentää ravinnevalumia Itämereen. Tämä toteutetaan siirtämällä prosessoidun lannan ravinteita, erityisesti fosforia, ravinneylijäämäisiltä alueilta kotieläintuotannosta ravinnealijäämäisille alueille kasvintuotantoon.

Kotieläintuotannossa syntyvä lantaylijäämä on haaste monille lihaa tuottaville tiloille. Lietelannan kuljetus ja levitys on kustannustehokasta vain lyhyen kuljetusmatkan päässä oleville peltoalueille. Prosessoimalla lantaa niin, että sen sisältämät arvokkaat ravinteet säilyvät, voidaan sen levitysalaa laajentaa pidemmän kuljetusmatkan päässä oleville alhaisen fosforitason peltolohkoille. Niiden maaperä hyötyy paitsi fosforista, myös lannan mukana tulevasta orgaanisesta aineksesta.

”Ravinteiden tehokkaalla hyödyntämisellä ja tasapainoisella alueellisella käytöllä saavutetaan merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten esimerkiksi valumariskin ja vesistöihin kohdistuvan ravinnekuormituksen merkittävä pieneneminen”, sanoo HKScanin alkutuotannon strategisista hankkeista vastaava johtaja Ulf Jahnsson. ”Jatkamme HKScanissa Agrofood ecosystem® -verkoston rakentamista. Nyt alkava hanke laajentaa kierrätyslannoiteyhteistyön siipikarjatiloilta myös sikatiloille.”

Voimakas panostus ympäristövaikutusten vähentämiseen

HKScanin sikojen tuotantoketjusta mukaan pilottivaiheeseen on valittu omaa lannankäsittelyään kehittävä Emomylly Oy. Yritys on seitsemän HKScanin sianlihan sopimustilan omistama ja se toimii satelliittimuotoisena tilojen yhteenliittymänä. Yritys on jo aiemmin kehittänyt lannan jatkokäsittelyyn perustuvaa biokaasun tuotantoa, joka kattaa merkittävän osan yrityksen omasta tarpeesta. Myös muun bioenergian käyttö on yrityksessä vahvassa kasvussa.

”Panostamme Emomyllyssä voimakkaasti sianlihantuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseen. Yksi toimenpiteistä on lietelannan separointi, mikä vähentää lannassa olevan veden määrää merkittävästi. Kiinteä separointijae kuljetetaan yhteistyökumppanin fosforiköyhälle peltolohkolle”, kertoo Heikki Sampolahti Emomylly Oy:stä.

Toimilla edistetään kestävää kiertotaloutta sekä vesistöjen ja maaperän hyvää tilaa. Niillä on lisäksi positiivinen ilmastovaikutus.

John Nurmisen Säätiö tukee Satakunnan lantakierrätyspilotin toteutusta – yhteistyö maanviljelijöiden ja tuottajien kanssa avainasemassa

Itämeren ja sen kulttuuriperinnön suojelusta tunnettu John Nurmisen Säätiö on käynnistänyt hankkeen ja osallistuu siihen kattamalla ns. ”fosforinsiirtotuella” lannan kuljetus- ja levityskustannukset.

Itämerta rehevöittävästä maalta tulevasta ravinnekuormasta suurin osa on peräisin maataloudesta. Säätiö on aiemmin ollut edistämässä tehokkaaksi ja nopeaksi havaittua peltojen kipsikäsittelyä Liedon Savijoella sekä Vantaanjoella, jossa on parhaillaan käynnissä 3500 hehtaarin kipsihanke. ”Tehokkaat ensiaputoimet, kuten kipsi ovat maatalouden vesiensuojelussa tarpeen, mutta haluamme olla mukana etsimässä ratkaisuja myös korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävään syyhyn, joka Lounais-Suomessa on eläintuotannon lannan keskittyminen tietyille alueille”, toteaa säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.

Hankkeessa siirretään kolmen vuoden aikana yhteensä 7 500 kg lantafosforia ravinneylijäämäisestä eläintuotannon keskittymästä, Satakunnan Huittisista, ravinnealijäämäiselle viljelyalueelle Pirkanmaalle. Tarkoituksena on tuottaa paikallisia ympäristöhyötyjä niin vesistöjen kuin maaperänkin tilan paranemisen kautta sekä vähentää Selkämereen päätyvää ravinnekuormitusta. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa ja toimintamalleja eläintuotannon ravinnetasapainon parantamiseksi koko Suomessa.

”Maanviljelijät huolehtivat kaikkien suomalaisten ruoantuotannosta, mikä on äärimmäisen arvokas asia meille kaikille. Samalla maataloudesta tulevan hajakuormituksen hallinta on huomattavasti hankalampaa kuin kaupunkien ja teollisuuden pistekuormituksen, jota on saatu vähennettyä merkittävästi. Maatalouden osuus Itämereen päätyvän ihmisperäisen fosforin kokonaiskuormituksesta on Suomessa noin 70 prosenttia ja ilmastonmuutos tulee kasvattamaan ravinnevalumia. Jotta Itämerellä olisi toivoa, kuormituksen perussyyhyn on puututtava systeemisellä tasolla. Satakunnan lantakierrätyspilotti -hankkeen toimintamalli on syntynyt tuottajien ehdotuksesta. Toivomme, että hankkeen tarjoaman tiedon ja kokemusten avulla samanlaista toimintaa voidaan käynnistää Suomessa laajemminkin – yhdessä maanviljelijöiden ja tuottajien kanssa”, sanoo säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.

Raisio-konserni edistää ilmastoviisasta viljantuotantoa

Pellon kasvukunto ja maaperän hyvä ravinnetasapaino ovat avainasemassa vastuullisessa viljanviljelyssä. ”Orgaanisten lannoitteiden käyttö on yksi keino hallita viljanviljelyn ilmastovaikutuksia. Tarjoamme Raision sopimusviljelijöille mahdollisuutta osallistua Satakunnan lantakierrätyspilotti -hankkeeseen ja saada tukea lannan kuljetukseen”, Raisio-konsernin viljapäällikkö Minna Oravuo kertoo.

Lannan käyttö lannoitteena tukee pellon kasvukuntoa ja hiilensidontaa viljanviljelyssä. Suomalaisten viljelijöiden kiinnostus ruuantuotannon ilmastovaikutuksien pienentämiseen on kasvanut nopeasti ja he haluavat löytää kestäviä ratkaisuja viljelyyn.