Newsroom

Read our news, releases and publications - all in one place.

Tuorepuuro

Henkilökohtainen hyvinvointi päihittää rahan säästämisen ja lähipiirin neuvot

Ruokakulttuuri elää parhaillaan murrosvaihetta, joka on vasta alussa. Sen ytimessä on kasvipohjaisten elintarvikkeiden käytön yleistyminen. Tämän voi havaita selvästi erilaisista kauratuotteista, joiden kysyntä jatkaa kasvuaan. Raision teettämässä Ruokakulttuurin muutos -kyselyssä selvitettiin syömiseen liittyviä asennemuutoksia: minkä ruoka-aineiden käyttöä suomalaiset ovat lähivuosina lisänneet tai vähentäneet, ja minkälaisten syiden takia muutoksia on tehty. Tärkeimmäksi vaikuttimeksi paljastui halu lisätä omaa hyvinvointia, mitä pidettiin tärkeämpänä kuin esimerkiksi eettisiä syitä ja rahan säästämistä. Vähiten vaikutusta on lähipiirin neuvoilla.

– Ihmisten ruokakäyttäytyminen muuttuu nyt vauhdilla. Muutos alkoi muutamia vuosia sitten, ja on nähtävissä, että se kiihtyy entisestään. Suurina trendeinä ovat kasvipohjaisten tuotteiden käytön lisääminen ja hyvinvoinnin korostaminen ruokaan liittyvissä valinnoissa, kertoo Mika Kukkurainen Raisiosta.

Raision teettämässä Ruokakulttuurin muutos -kyselyssä selvitettiin, minkä ruoka-aineiden käyttöä suomalaiset ovat lisänneet tai vähentäneet kahden viime vuoden aikana. Samalla selvitettiin myös, minkä syiden takia ihmiset ovat muuttaneet syömistapojaan.Vuodenvaihteessa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 1022 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Heistä 53 prosenttia oli naisia ja 47 prosenttia miehiä.

Lisää hedelmiä, kasviksia ja kauraa, vähemmän sokeria, suolaa ja kovia rasvoja

Kasvisten ja kasvipohjaisten ruokien syöminen lisääntyy. Kuluttajakyselyn mukaan eniten suomalaiset ovat lisänneet hedelmien, marjojen ja kasvisten syöntiä. Yli puolet kertoo kasvattaneensa niiden käyttöä kahden vuoden aikana. Kalaa syö aiempaa useammin noin kolmannes suomalaisista. Varsinkin miehet ovat lisänneet kalan kulutusta. TOP 5 -listan täydentää kaura. Kauran suosiossa on selvä kasvupiikki muihin viljoihin verrattuna. Kasvipohjaisia proteiinituotteita kertoo käyttävänsä aiempaa useammin 16 prosenttia vastaajista. Noudatetuista erityisruokavalioista yleisimpien joukossa ovat lakto-ovo-vegetaarinen ja vegaaninen ruokavalio.

Eniten vältellään sokeria. Sen määrää on vähentänyt lähes puolet suomalaisista kahden vuoden aikana. Noin joka kolmas kertoo vähentäneensä suolan, kovien rasvojen tai vehnän käyttöä. Maitotuotteita on karsinut joka viides, erityisesti 18–34-vuotiaat naiset. Sokeria, suolaa ja kovia rasvoja karsivat eniten yli 55-vuotiaat miehet. Vehnän syömistä naiset ovat vähentäneet enemmän kuin miehet.

Kaura maistuu nyt suomalaisille

– Kuluttajakyselyn mukaan lähes kolmannes kaikista suomalaisista on lisännyt kauran käyttöä kahden viime vuoden aikana. Tietyissä vastaajaryhmissä, kuten ruoan terveellisyyttä painottavien joukossa, kauran käyttöä on lisännyt jopa joka toinen. Kauratuotteita suosivat erityisesti alle 34-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat naiset. Elovena-tuotteiden valmistuksessa kauran hyödyt on tunnettu jo pitkään. Missionamme on tuoda kauran hyviä ominaisuuksia uusiin ja yllättäviinkin tuoteryhmiin, kuten Elovena Välipalajäätelöön, Kukkurainen kommentoi.

– Elovena-tuotteiden myynti on kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Viime vuonna kasvua oli 10 prosenttia. Kysynnän kasvuun vaikuttaa kauran vetovoiman lisäksi se, että Elovena-valikoimaa laajennetaan jatkuvasti uusilla tuoteryhmillä. Raaka-aineena kaura on ihanteellinen perusta monille hyvinvointia edistäville elintarvikkeille. Kauran terveellisyydestä on käyty viime aikoina paljon julkista keskustelua, Kukkurainen lisää.

Raision tuotekehityksessä kokonaisravintoarvot mietitään aina tarkkaan. Yhteensä 65 prosenttia Raision valmistamista tuotteista on jo omissa tuoteryhmissään terveellisempiä vaihtoehtoja. Raision terveellisyyskriteerit pohjautuvat asiantuntijoiden laatimiin suosituksiin, kuten Sydänmerkki-kriteereihin. Huomiota kiinnitetään erityisesti täysjyväviljan ja kuidun määrään, rasvan laatuun sekä sokerin ja suolan määrään. Tuotekehityksessä on sitouduttu kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen, ja nämä tavoitteet on julkaistu sitoumus2050.fi-sivustolla.

Eettiset ja ekologiset syyt tulevat vasta henkilökohtaisen hyvinvoinnin jälkeen

Suomalaisten ruokavalintoja ohjaa ennen kaikkea huoli omasta hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä. Kuluttajakyselyn mukaan kolme tärkeintä syytä, miksi suomalaiset lisäävät tai vähentävät tiettyjen ruoka-aineiden käyttöä, liittyvät omaan hyvinvointiin. Hyvinvoinnin lisääminen on merkittävin syy muuttaa ruokatottumuksia kaikissa ikäryhmissä, sekä miehillä että naisilla. Seuraavaksi eniten muutoksia tehdään, koska jokin ruoka-aine halutaan korvata terveellisempänä pidetyllä vaihtoehdolla. Kolmanneksi eniten vaakakupissa painavat ravintosuositukset, joita ihmiset kuulevat. Nämä syyt korostuvat erityisesti silloin, kun ihmiset päättävät lisätä jonkin ruoka-aineen käyttöä.

Hyvinvointiin liittyvät seikat koetaan tärkeämmiksi kuin esimerkiksi painonhallinta, rahan säästäminen, terveydelliset syyt ja suorituskyvyn parantaminen. Rahan säästämistä mietitään enemmän silloin, kun ruoka-aineita päätetään lisätä ruokavalioon. Terveydelliset syyt ja lääkärin neuvot painavat vaakakupissa, kun tiettyjen ruoka-aineiden käyttöä päätetään vähentää. Vähiten vaikutusta koetaan olevan lähipiirin, kavereiden ja sukulaisten neuvoilla.

– Ekologisista ja eettisistä syistä puhutaan paljon. Kyselyn tulosten mukaan noin viidennes suomalaisista pitää niitä tärkeinä omia syömisvalintoja tehdessään. Eettisyydellä ja ekologisuudella on suurempi vaikutus naisten käytökseen kuin miesten. Kasvipohjaisten elintarvikkeiden kasvavaa suosiota selittää se, että ne mielletään ekologisemmaksi vaihtoehdoksi, mutta samalla niiden tiedetään lisäävän hyvinvointia. Siksi niitä saa rauhassa syödä hyvällä omallatunnolla, Mika Kukkurainen päättää.