Uutishuone

Kaurabuumille ei näy loppua – suomalaisista 68 prosenttia aikoo lisätä kauran käyttöä

Suomi on kauramaa. Maaseutuvirasto Mavin tuoreimman tilaston mukaan Suomen yli miljoonasta peltohehtaarista kauraa lainehtii 319 000 hehtaarilla. Raisio-konsernin heinäkuussa 2019 teettämän kyselytutkimuksen vastaajat kertovat, että kaura on jo päivittäisessä käytössä ja tulevaisuudessa sitä käytetään entistä enemmän. Kauran elintarvikekäyttö Suomessa onkin tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Kolmannes suomalaisista kertoo jo tietävänsä kauran hyvistä ominaisuuksista. Lisää tietoa toivoo 70 prosenttia. Ruokakauppa nähdään yhtenä hyvänä kauratiedon jakopaikkana.

Suomen lähes 34 miljoonan hehtaarin pinta-alasta noin 10 prosentilla viljellään kauran eri lajikkeita. Kauralle riittää kysyntää jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Raisio-konsernin teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on lähiaikoina lisännyt kauratuotteiden käyttöä omassa ruokavaliossaan. Lisäksi vastaajista 68 prosenttia aikoo lisätä kauratuotteiden käyttöä tulevaisuudessa entisestään. Luonnonvarakeskus Luken mukaan kauran käytön kasvu jatkuu 10 prosentin vuosivauhdilla ja kaurabuumi on vasta lähtökuopissaan.

– Me olemme kaurakansaa. Heinäkuussa 2019 toteutetun kyselytutkimuksemme mukaan 66 prosenttia suomalaisista nautiskelee säännöllisesti kaurapuuroa. Seuraavaksi suosituimmat kauratuotteet ovat sämpylät ja leipä. Myös kaurasta tehdyt uudet tuotteet kiinnostavat suomalaisia. Esimerkiksi kaurasta tehtyä jauhelihan korviketta on jo käyttänyt ja kokeillut joka kolmas, ja näiden lisäksi lähes viidennes haluaa tutustua tähän uutuuteen, kertoo Raisio-konsernin Elovena-tuotteiden viestinnästä vastaava Mervi Nieminen.

Kaura sopii myös makeisiin leivontaherkkuihin. Yli kolmannes on käyttänyt kauraa kekseissä ja pikkuleivissä. Lisäksi joka viides nautiskelee kaurasta makean piirakan muodossa.

Tietoa pitää saada lisää – beetaglukaani on monelle vielä hämärän peitossa 

Kaurasta on jo paljon puhuttu, mutta kaikkia tieto ei ole vielä saavuttanut. Raision kyselytutkimuksen vastaajista jopa 70 prosenttia sanoo, että kaipaa lisätietoja kauran hyvistä ominaisuuksista. Vain 7 prosenttia toteaa, että lisätiedolle ei ole tarvetta.

– Meillä on laaja-alaisesti hyvä käsitys kauran perusominaisuuksista. Esimerkiksi kauran kuitupitoisuuden ja vatsalempeyden tietävät lähes kaikki. Sen sijaan terveysvaikutuksia aikaansaava kauran beetaglukaani on vielä neljännekselle vastaajista täysin tuntematon asia. Kauran kuidusta noin puolet on liukoista beetaglukaani-kuitua, joka edistää veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina. Toinen terveysvaikutus on se, että riittävästi nautittuna beetaglukaani tasaa aterian jälkeistä veren sokerin nousua. Lisäksi kauran kuitu edistää suoliston terveyttä nopeuttamalla suolen toimintaa. Elimistömme hyödylliset bakteerit saavat kaurasta lisäbuustia, kun kuituyhdisteet toimivat suolistobakteerien ravintona, Nieminen muistuttaa.  

Suomalaisilla on myös ratkaisuehdotus, kuinka kauratietoa saataisiin välitettyä enemmän. Internetin syövereissä mitä erilaisimmissa verkkopalveluissa tietoa kyllä löytyy, mutta se ei saavuta kaikkia tiedonjanoisia.

– Yksi hyvä paikka kauratiedon jakamiselle on kyselymme vastaajien mukaan oma ruokakauppa. Siellä käydään useita kertoja viikossa, joten olisi luontevaa saada samalla myös tietoa. Suomen ruokakaupoille vinkiksi, että tätä tiedonjakelukanavaa toivoo kyselymme vastaajista 74 prosenttia, Nieminen kertoo.

Kauraisten ruokareseptien tilanne alkaa olla hyvällä tasolla, mutta parannettavaa toki vielä löytyy. Joka toinen Raision kyselyyn vastannut kertoo, että on jo saanut riittävästi reseptejä. Kääntöpuolena tietysti on, että joka toinen kaipaa vielä lisää hyviä kauraideoita omaan ruoanlaittoonsa.

Sopeutuvainen kaura selviytyy myös ilmastonmuutoksessa

Kaura on sopeutunut hyvin Suomen kasvuolosuhteisiin ja kauraa viljelläänkin lähes koko Suomessa. Vaikka ilmastonmuutos on myös kauranviljelylle haaste, tutkijoiden arvioiden mukaan sopeutuvainen kaura voi olla yksi parhaista ilmastonmuutoksen selviytyjistä. Laadukkaan kauran tuottaminen vaatii kuitenkin ammattitaitoa ja osaamista, joita suomalaisilla viljelijöillä on vuosikymmenten kestäneen viljelykokemuksen kautta. Kauran viljely vaatii tuotantopanoksensa, mutta suotuisissa olosuhteissa antaa myös hyvän vastineen hyvän sadon muodossa. Kotikeittiöissä kauran arvoa nostaa sen tuotannon vastuullisuus. Kokkaajalle ja ruokailijalle tärkeää on esimerkiksi se, että terveellisyyden lisäksi kauran jäljitettävyys on selvillä.

– Kyselytutkimuksemme vastaajat tietävät hyvin kauraan liittyviä ominaisuuksia. Yli puolet tietää, että Suomi on kauran suhteen omavarainen. Kauran edullisuus ja monipuolisuus raaka-aineena on yli 70 prosentille tuttua. Sen sijaan se, että kaura vaatii viljelyssä vähän lannoitteita, on vain kolmannekselle selvää. Tämän päivän kuluttajat ovat vastuullisia ja edellyttävät sitä myös käyttämiltään tuotteilta. Raisio-konsernin vastuullisuusohjelma vastaa näihin vaatimuksiin. Sen keskiössä ovat terveellinen ruoka, kestävä ruokaketju, ympäristöystävälliset pakkaukset sekä hiilineutraalius, Nieminen toteaa.

Raisio-konsernin teettämä kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti 1.–5.7.2019. Kyselytutkimukseen vastasi 1000 suomalaista. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia iältään 18–75 vuotta.