Viljat

Vehnän viljelyssä tähtäin laatuun


Kevään kylvösuunnitelmat on tehty ja nyt vain odotellaan peltojen kuivumista kylvökuntoon. Ennakkotietojen mukaan vehnäala olisi jäämässä hieman edellisvuosista. Tähän ei kuitenkaan ole mitään syytä, sillä vehnää tarvitaan Suomessa sekä elintarvike että rehukäyttöön noin 770 miljoonaa kilo. Viime kesänä vehnän tuotanto oli 800 miljoona kiloa. Hyvälaatuiselle vehnälle on myös vientimarkkinaa olemassa.

Myllyvehnän viljelyssä on tietenkin tavoitteena korkea sakoluku ja valkuaispitoisuus. Heikon satovuoden jälkeen siiloissa on nippa nappa myllylaatuista vehnää, jolla selvitään juuri ja juuri uuden sadon käyttöönottoon. Yksi vuosi ei kuitenkaan ole varastoja laatuvehnästä tyhjentänyt, vaan takana on useita vuosia, jolloin vehnän keskilaatu on ollut vain kohtuullisella tasolla. Siksi tulevan kasvukauden osalta odotukset ovat korkealla.

Myös rehukäytössä vehnän laadulla on väliä. Sakolukua ei tarvita, mutta broilerit kyllä kiittävät hyvästä valkuaispitoisuudesta. Rehuviljan korkea valkuaispitoisuus on hyvin tärkeä osa rehujen valkuaispitoisuutta, vaikka usein keskitymme rehuvalkuaiskeskustelussa erillisten valkuaiskasvien viljelyyn, kuten härkäpapuun ja öljykasveihin.

Vehnän laatu varmistuu riittävällä lannoituksella

Vehnälajikevalinnat tälle keväälle on jo tehty. Toivottavasti useat viljelijät ovat valinneet vehnälajikkeen, jossa laatupotentiaalia löytyy. Ja toivottavasti myös hyvin itävää kylvösiementä on löytynyt riittävästi.
Lajikevalinnan lisäksi merkittävin tekijä valkuaisen tuottamiseen on mikäs muukaan kuin typpilannoitus. Lannoitus kannattaa jakaa useaan kertaan useammastakin syystä. Kasvukauden olosuhteista ja rytmistä ei ole mitään ennakkotietoa, siksi mahdollisimman ekonomisen ja ekologisen tuloksen saavuttamiseksi kannattaa kallis tuotantopanos jakaa kasvuolosuhteita myötäillen. Valitun vehnän lajiketyypilliset ominaisuudet hyödyntävät typpeä eri tavalla ja tämä kannattaa ottaa huomioon.

Satoisille lajikkeille riittävän myllyvehnälaadun varmistamiseksi lisätyppeä kannattaa levittää tähkävaiheessa. Lajikkeelle, joiden valkuaispitoisuus nousee luontaisesti korkeaksi  (esim. Quarna), lisätyppi voidaan antaa aikaisemmin, korrenkasvuvaiheessa, niin varmistetaan laadun lisäksi kilot.