Valinnoillasi voit vaikuttaa

Kasvipohjaisella ruoalla on yleensä pieni hiilijalanjälki. Syöminen muodostaa noin kolmanneksen suomalaisten kulutuksen ympäristövaikutuksista. Kasvipohjainen lähiruoka kuormittaa luontoa vähemmän, joten lisää sen osuutta ruokavaliossasi.

Ruoan kysyntä tulee seuraavien vuosikymmenien aikana maailmassa jopa kolminkertaistumaan, joten ei ole yhdentekevää, mitä syömme. Väestönkasvun myötä ruoan riittävyys muodostuu maailmassa haasteeksi. Kilpailu uusiutuvista luonnonvaroista jatkuu. Nykyisillä kulutustottumuksilla ei maapallolla pystytä kestävästi tuottamaan kysynnän kasvun edellyttämää määrää ruokaa. Elämme siis velaksi tuleville sukupolville ja ylikulutamme maapallon varoja.

Kasvipohjainen ja kansallisella tasolla tuotettu ruoka on vastaus moneen globaaliin kysymykseen puhuttaessa ruuan riittävyydestä sekä sen tuotannon eettisyydestä ja ekologiasta. Myös ruokatuotannon energiatehokkuuteen tullaan kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota. Elintarvikeketjun murroksella on kaikkiin ketjussa toimiviin lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia.

Suomen kilpailuasema maana vahvistunee ruokaketjun murroksessa. Erityisesti veden muodostuessa eläinpohjaisessa ruokaketjussa niukkuustekijäksi, tulee Suomen kaltaisen maan, jossa on runsaat vesivarat ja paljon vapaata pinta-alaa, asema vahvemmaksi. Jatkossa Suomen sopivuus liha- ja maitotuotantoalueena suhteellisesti vahvistuu.

Kasvipohjaisella ruoalla on pienempi hiilijalanjälki

Lihan ja salaatin hiilijalanjälkien suora vertailu ei ole järkevää, sillä niillä on aivan erilainen merkitys ravitsemuksessamme. Kasvispainotteisella ruokavaliolla on kuitenkin pienempi ilmastovaikutus ja se on suositeltava myös ravitsemuksellisista syistä.