Miksi vedenkulutuksella on merkitystä?

Ilmastokysymyksen ohella veden kulutus on keskeinen kansainvälinen ympäristöhaaste. Puhtaasta juomakelpoisesta vedestä muodostuu globaali niukkuustekijä ja veden puute tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin suoraan tai välillisesti.

Suomalaiset kuluttavat paljon ulkomaista vettä tuontituotteiden kuten banaani, riisi ja puuvilla muodossa. Kaikkien tuotantomaiden vesitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomen. Meidän vesivarantomme ovat suuret ja ne uusiutuvat.

Toisaalla tilanne on huolestuttava. Monilla ruoan nykyisillä päätuotantoalueille vesistressi kasvaa, eli puhtaan kasteluveden määrä vähenee veden runsaasta käytöstä ja kuivuudesta johtuen. Ilmaston muutoksen seurauksena sateiden on näillä päätuotantoalueilla ennustettu vähenevän, jolloin vesivarannot eivät pääse uusiutumaan. Valitsemalla tuontituotteiden sijaan kotimaisia ruokatuotteita voimme vaikuttaa vesistressin kehittymiseen siitä kärsivillä tuotantoalueilla.

Vain 1% juomakelpoista vettä

Vain yksi prosentti maailman vesivaroista on juomavedeksi ja viljelyyn sopivaa makeaa vettä. Tästä noin 70 % käytetään maatalouden tarpeisiin. Suomalaisten keskimääräinen vesijalanjälki on 4 700 litraa vettä päivässä (1 727 m3 vuodessa). Suurin osa tästä on piilovettä. Määrästä peräti 47 prosenttia muodostuu Suomen rajojen ulkopuolella eli vaikuttaa toisten valtioiden vesivarantoihin. YK:n arvion mukaan vuonna 2025 kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä kärsii vesipulasta.