Suomalaisella innovaatiolla enemmän maitoa ja lisäarvoa maitoketjuun

Lehdistötiedote 7.10.2014

Maailman maitomarkkinat ovat miljardien eurojen suuruiset ja maatalous on yksi Suomenkin tärkeimmistä toimialoista. Elintason kasvaessa erityisesti Aasiassa maidon kysyntä kasvaa globaalisti. Raisioagron Benemilk-innovaatiolla kyetään tehostamaan maidontuotantoa, kasvattamaan maitotuotosta sekä varmistamaan eläinten hyvinvointia ja terveyttä.

Tieteelliset tutkimukset ja tilojen oman seurannan tulokset todistavat Raisioagron kehittämän Benemilk-innovaation positiiviset tuotantovaikutukset. Kuudesta tieteellisestä tutkimuksesta kolme on toteutettu Suomessa, muut Ranskassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Tilaseurannassa oli mukana 12-24 kuukauden ajan 1 760 lehmää.

Benemilkin teho perustuu pitkäketjuisiin rasvahappoihin, joita tarvitaan maidon synteesissä. Benemilkin innovatiivisen reseptin ja valmistusprosessin ansiosta pitkäketjuiset rasvahapot saadaan pilkkoontumattomina utareeseen. Tämän seurauksena maidon määrä sekä rasva- ja proteiinipitoisuudet nousevat.

Enemmän maitoa, rahkaa ja voita suomalaisella innovaatiolla

Tulokset todistavat Benemilk-rehun tuovan keskimäärin 2,6 kiloa enemmän energiakorjattua maitoa (EKM) päivässä lehmää kohden. EKM kuvaa maitotuotoksen ja rasva- ja proteiinipitoisuuksien yhteisvaikutusta. Rehuhyötysuhde oli Benemilkillä 9 prosenttia parempi. Pitkäaikaisten kotimaisten tilaseurantojen tulokset vastaavat tieteellisten tutkimusten tuloksia sekä tuotoksen että pitoisuuksien osalta. Benemilkin tutkimustulokset todistavat suomalaisen erikoisosaamisen ja innovaatiokyvyn olevan maailman huippuluokkaa.

– Viimeisimmät kansainväliset tieteelliset tutkimukset valmistuivat viime keväänä. Toteutimme myös suomalaisten Benemilk-tilojen maitomäärien sekä rasva- ja proteiinimäärien seurannan. Tilaseurannat vahvistivat kansainvälisten tieteellisten tutkimusten tulokset, kertoo Raisioagron tutkimus- ja kehitysjohtaja, Helsingin yliopiston dosentti Ilmo Aronen.

Pitoisuusindeksille on haettu kansainvälistä patenttia

Raisioagron kehittämä pitoisuusindeksi osoittaa, että kaikki lehmän saama energia ei ole samanarvoista. Pitoisuusindeksi on rehujen tehokkuuden uusi mittari, josta on jätetty kansainvälinen patenttihakemus. Pitoisuusindeksin avulla voidaan ennakoida rehujen tehoa yksittäisen tilan ruokinnassa. Pitoisuusindeksi kuvastaa rehun vaikutusta maidon rasva- ja valkuaistuotantoon; mitä suurempi rehun pitoisuusindeksi, sitä paremmat maidon pitoisuudet.

Pitoisuusindeksi lasketaan rehun koostumuksen perusteella. Jos rehun pitoisuusindeksi on korkea, lehmän valkuais- ja rasvatuotos on parempi, mikä nostaa tuottajan maidosta saamaa tiliä verrattuna vastaavaan rehuun, jossa pitoisuusindeksi on matala. Benemilk-rehuilla on korkea pitoisuusindeksi.

Suomalaisten maitotilojen tuotto on vuositasolla lähes miljardi euroa. Benemilk-ruokinnalla lehmä tuottaa päivässä keskimäärin 1,2 litraa enemmän maitoa, 150 grammaa enemmän rasvaa ja 60 grammaa enemmän proteiinia. Mikäli kaikilla tiloilla siirryttäisiin Benemilk-ruokintaan kasvaisi tilojen maitotili noin 80 miljoonalla eurolla vuodessa.

Innovaatio parantaa lehmien työhyvinvointia ja pidentää työuria

Nykyaikaisella maatilalla lehmä on työntekijä. Tutkimustulokset osoittavat, että Benemilk-rehuilla on lehmän terveyttä edistäviä vaikutuksia, jotka pidentävät lehmien työuria ja parantavat niiden työhyvinvointia. Poikimisen jälkeen lehmällä on usein energiavaje, jota Benemilk-innovaatio helpottaa. Lisäksi rehussa on ainesosia, jotka edistävät sorkkaterveyttä, estävät hapanpötsiä ja tehostavat aineenvaihduntaa.

Tietointensiivisyys edistää kestävää kehitystä

Elintason kohotessa maidon kysyntä kasvaa globaalisti. Alan yhtiöiden tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyy maailmanluokan innovaatioita, jotka takaavat myös Suomen maatalouden menestyksen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

– Uudet innovaatiot tuovat kansantalouteemme lisäarvoa. Kaikki lähtee tiedosta ja tiedon hyödyntämisestä. Erityisesti maataloudessa meillä Suomessa on tästä pitkät perinteet. Tiedon tuottamisesta, analysoinnista ja hyödyntämisestä syntyy positiivisen kasvun kehä, tietointensiivisyyden merkitystä kuvailee Raisioagro Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Puputti.

Biotalous on myös maatalouden tulevaisuuden menestyksen avain

Teollisuusmaiden maidonkulutus on kehittyviin maihin nähden yli viisinkertainen. Jatkuvasti kasvava kysyntä on pystyttävä tyydyttämään. Biotalouden innovaatioilla nostetaan maidon tuottavuutta ekologisesti ja kestävästi.

– Maapallon viljelykelpoinen pinta-ala on rajallinen resurssi, jota pitää väestön kasvaessa hyödyntää tehokkaammin. Kotieläintuotannon hyötysuhteen parantaminen säästää peltopinta-alaa. Tehokkaammalla tuotannolla myös lannan määrä ja sen sisältämät ravinteet saadaan pienentymään. Tämä tukee vahvasti kestävää kehitystä, Jarmo Puputti sanoo.

Benemilk-tutkimustulokset

Kuusi tieteellistä tutkimusta, joista kolme Suomessa, muut Ranskassa, Hollannissa ja Ruotsissa.

Tulokset keskimäärin (per lehmä päivässä):

+2,6 kg EKM
+1,2 kg maitoa
+0,3 %-yksikköä rasvaa
+0,05 %-yksikköä proteiinia
+ 9 % parempi rehuhyötysuhde

Kotimainen tilaseuranta:

1760 lehmää, 45 lehmää/tila
energiakorjattumaitotuotos (EKM) nousi 2,6 kg
maidon rasvapitoisuus nousi 100 prosentilla tiloista
maidon proteiinipitoisuus nousi 90 prosentilla tiloista 

RAISIO OYJ

Heidi Hirvonen
viestintä- ja IR-päällikkö
puh. 050 567 3060

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jarmo Puputti, Raisioagro Oy, puh. 050 352 8740
tutkimus- ja kehitysjohtaja, Helsingin yliopiston dosentti Ilmo Aronen, Raisioagro Oy, puh. 050 511 0081

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali