Uusi innovaatio: Kalanrehun raaka-aineena silakka jalostuu kirjoloheksi

Itämerirehu Baltic Blend

Kasvatettavien kalojen rehu sisältää tietyn määrän kalajauhoa ja -öljyä. Tähän asti suomalaistenkin kalojen rehuissa on käytetty raaka-aineena maailman valtamerikaloista valmistettua kalajauhoa ja -öljyä. Raisioaquan uudessa Baltic Blend -rehuinnovaatiossa raaka-aineina käytetään Itämeren kaloista tehtyä kalajauhoa ja -öljyä. Kun Itämeren alueella kasvatettavia kaloja ruokitaan lähirehulla, ravinteet kiertävät eikä niitä tule Itämereen sen ulkopuolelta. Jokainen Itämerirehu Baltic Blendillä kasvatettu kalakilo vähentää Itämereen päätyvää fosfori- ja typpikuormaa.

Itämeren kalasta valmistetaan kesästä 2016 alkaen kalajauhoa, jota käytetään Itämerirehun raaka-aineena. Kun Itämerirehua käytetään kalankasvatuksessa, ulkopuolelta tulevien ravinteiden määrä vähenee ja ravinteet Itämeren sisällä kiertävät. Jokainen lähirehulla tuotettu kalakilo kierrättää Itämeren fosforia ja typpeä, tukee kestävää kehitystä ja parantaa ruokaturvaa.  

– Itämeri on rehevöitynyt ja tilan parantamiseksi ihmisten aiheuttamia ravinnepäästöjä pitää vähentää. Vaikka kalankasvatus onkin vain vähäinen yksittäinen kuormittaja, on yksi rehevöitymisen syy se, että vesiimme on tuotu raaka-aineiden mukana ulkopuolista fosforia ja typpeä. Suurin osa kalankasvatuksen myötä mereen vapautuvasta fosfori- ja typpikuormituksesta on tullut nimenomaan ulkomaisen kalajauhon myötä Itämeren ulkopuolelta. Uuden innovaation ansiosta pääsemme tilanteeseen, jossa Itämerestä nostetaan kalajauhon valmistukseen käytettävän silakan muodossa saman verran tai jopa enemmän fosforia ja typpeä kuin kasvatus synnyttää, kertoo Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti. 

Fosfori- ja typpikuormaan tonnien vähennys

Kasvatetun kalan määrä on Suomessa vuositasolla 13 miljoonaa kiloa. Tähän asti käytössä ollut maailman valtameriltä rahdattuihin raaka-aineisiin perustuva ruokinta on tuottanut fosforikuormaa 60 000 kiloa ja typpikuormaa 507 000 kiloa. Kun kalankasvatuksessa otetaan käyttöön Itämerirehu, päästään huomattaviin ravinnekuorman vähennyksiin. Vuositasolla fosfori vähenee 75 000 kiloa ja typpi 377 000 kiloa. 

– Meri kestää tietyn määrän ravinnekuormaa. Itämeren tilanne on kuitenkin se, että olemme ylittäneet tuon rajan. Nyt on äärimmäisen tärkeää nopeasti ottaa käyttöön ne mahdollisuudet, jotka vievät kohti kestävää ravinnemäärää. On selvää, että Itämeren ulkopuolelta tulevat rehuraaka-aineet lisäävät kuormitusta entisestään. Käyttämällä raaka-aineena Itämerestä pyydettyä kalaa, voidaan ulkopuolelta tulevaa ravinnemäärää vähentää. Paikallisia resursseja hyödyntämällä ja ravinnekierrätystä parantamalla voidaan edistää vesienhoitoa ja lisätä kalantuotannon kestävyyttä, Puputti kannustaa.  

Itämerirehu Baltic Blendillä silakka jalostuu kirjoloheksi

Luonnonvarakeskuksen mukaan Itämeren elinvoimaiset silakka- ja kilohailikannat on todettu kestäviksi. Vuonna 2014 saalis oli noin 142 miljoonaa kiloa, josta 80 miljoonaa kiloa käytettiin turkiseläinten rehuksi ja vain noin 4 miljoonaa kiloa suomalaisten ravinnoksi. Lähirehun raaka-ainetta riittää, eikä ole syytä kasvattaa kustannuksia kuljettamalla raaka-aineita maailman meriltä. 

Raisioaquan yhteistyökumppani Ab Salmonfarm Oy on käynnistänyt Suomen ensimmäisen kalajauhotehtaan Kasnäsissa. Tehdas luo edellytykset Itämeren silakkasaaliin monipuoliselle hyödyntämiselle. Kasnäsin kalajauhotehdas valmistaa vuodessa Itämerirehun raaka-ainetta 30–40 miljoonasta kilosta silakkaa. Silakka jalostuu kirjoloheksi, kun Itämerirehu Baltic Blendillä ruokitaan lähialueella kasvatettavat kirjolohet.
– Suomalaisten lautasilla kotimaisen kalan osuus on vain noin 20 prosenttia ja tuodun kalan arvo on 374 miljoonaa euroa. Sen sijaan että ostamme ulkomaista, voimme kotimaisella valinnalla tehdä ympäristöllemme hyvää. Mitä enemmän syömme lähellä tuotettua ja lähirehulla ruokittua kalaa, sitä paremmin Itämeri voi, Jarmo Puputti toteaa. 

Benella Kirjolohi syö jatkossa Baltic Blendiä

Kotimaassa kasvatetun Benella Kirjolohen ruokintakonseptissa on jo aiemminkin huomioitu fosforikuormituksen vähentäminen. Rehun sisältämän fytaasientsyymin ansiosta rehun fosforin sulavuus paranee ja yhä suurempi osuus fosforista jää kalan hyödynnettäväksi eikä kuormita vesistöä. Jatkossa Benella Kirjolohenkin ruokinnassa käytetään Raisioaquan Baltic Blend Itämerirehua, jonka myötä Benella on entistäkin ympäristöystävällisempi. Benella on terveellistä ja sillä on Suomen Sydänliiton myöntämä Sydänmerkki. Kotimainen kasvatettu kirjolohi on myös WWF:n kalaoppaan vihreällä eli suositeltavien kalojen listalla.

Kansallisen vesiviljelystrategian tavoitteena kestävä kasvu 

Kansallisen vesiviljelystrategian 2022 tavoitteena on parantaa kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa vesiviljelyn kestävä kasvu. Kasvattajia kannustetaan ravinnepäästöjen pienentämiseen ja erityisesti Itämerirehun käyttöönottoon. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan rehuissa tulisi suosia tuotantoalueiden omien ravinteiden kierrättämistä ja merenhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätystä, ravinneneutraaliutta sekä Itämeren alueella tuotetusta raaka-aineesta valmistetun kalanrehun käyttöönottoa.